Taide | kokoelmat

Liedon kunnan taidekokoelma

Liedon kunnan taidekokoelmaan kuuluu yli 200 taideteosta 83 taiteilijalta useilta vuosikymmeniltä. Taideteokset on sijoitettu eri puolille kunnan omistamiin kiinteistöihin. Tekijänoikeudellisista syistä ei toistaiseksi itse taideteoksia voida kuvina esitellä verkkosivulla, mutta kunkin taiteilijan kohdalla kerrotaan, minkälainen tai minkälaisia töitä häneltä kokoelmaan on hankittu. Taiteilijat esitellään käännetyssä aakkosjärjestyksessä.

Wenche Øyen

Norjalainen palkittu taiteilija Wenche Øyen (s. 1946) suoritti taideopintoja Norjan valtion käsityö- ja taideteollisuuskoulussa sekä Valtion Taideakatemiassa. Hän työskentelee akvarellien lisäksi öljymaalauksen, grafiikan ja piirustuksen parissa. Hänen töitään on ollut näyttelyissä esillä niin Norjassa kuin ulkomaillakin, ja niitä on muun muassa Norjan Kansallisgallerian ja Valtiongallerian kokoelmissa. Liedon kunnan taidekokoelman maalaus on Nesoddenin kunnan lahja ystävyyskuntavierailulla vuonna 1985.

Maisema, 1985 (114), maalaus 27,5 x 31,5 (45 x 47), akvarelli, paperi

Voitto Vikainen

Lietolainen taidegraafikko Voitto Vikainen (1912 - 1985) oli syntyjään Vehmaalta. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1930-luvulla, ja hänen teoksiaan oli esillä ensimmäistä kertaa Turussa vuonna 1941. Voitto Vikaista pidetään yhtenä 1940-luvun keskeisenä puupiirroksia tekevänä taiteilijana Vilho Askolan, Ina Collianderin, Erkki Tantun, Erkki Talarin ja Tapio Tapiovaaran ohella. Vikaisen primitivististen puupiirrosten aiheet olivat muun muassa uskonnollisia ja kansantaiteeseen liittyviä.

Liedon kirkko (120), maalaus 41 x 48,5 (50,5 x 58), öljy, kangas
Kukkia poimivat tytöt, 1930 (170), maalaus 40,5 x 36 (50 x 46), öljy, kangas
Pahkamäen koulu, 1949 (156), maalaus 59 x 79 (73 x 94),öljy, kangas
Lepäävä poika, 1953 (133), maalaus 45 x 53 (58 x 66), öljy kankaalle
Liedon kirkko, 1954 (68), grafiikka 59,5 x 40 (86 x 66), puupiirros, väri, paperi
Vanhaisäntä, 1957 (4), grafiikka 14 x 20 (61 x 36,5), puupiirros, väri, paperi
Talvitie, 1960 (23), grafiikka 46 x 39 (74,5 x 63,5), puupiirros, väri, paperi
Ristiltäotto, 1960 (109), grafiikka 32 x 39 (47 x 59), puupiirros, väri, paperi
Ajuri, 1960 (12, 102), grafiikka 30,5 x 39 (35 x61), puupiirros, väri, paperi
Piispainkronikka, 1961 (2), grafiikka 63 x 44 (83 x 60,5), puupiirros, väri, paperi
Nyhavn, 1962 (107), grafiikka 53,5 x 27 (73 x 44), puupiirros, väri, paperi
Hämeen Härkätie, 1962 (108), grafiikka 36,5 x 34,5 (61 x 54), puupiirros, väri, paperi
Kolossi, 1963 (24), grafiikka 43 x 65, puupiirros, väri, paperi
Korsholm, 1965 (29), grafiikka 40 x 59 (58 x 68,5), puupiirros, väri, paperi
Marabu-haikarat, 1967 (27), grafiikka 25 x 34 (43 x 52), puupiirros, väri, paperi
Lapinkuva, 1968 (99), maalaus (39,5 x 33)
Domi, (1969 hankittu) (87), grafiikka 50 x 34 (69 x 50), puupiirros, väri, paperi
Riemukaari, 1970 (173), grafiikka 42,5 x 47 (69 x 74), puupiirros, väri, paperi
Montgolfierin uusi pallo, 1971 (125), grafiikka 50 x 56 (68 x 74,5), puupiirros, väri, paperi
Biisonit, 1972 (172), grafiikka 48,5 x 54,5 (69 x 74), puupiirros, väri, paperi
Venelaulu, 1972 (116), grafiikka 36 x 17 (52 x 34), puupiirros, väri, paperi
Silakkamarkkinat, 1972 (117), grafiikka 36 x 17 (52 x 34), puupiirros, väri, paperi
Kukko, 1973 (13), grafiikka 49,5 x 41 (77 x 67,5), puupiirros, väri, paperi
Kärpijoen mylly, 1973 (5, 106), grafiikka 33 x 38 (60 x 66), puupiirros, väri, paperi
Härkätie, 1974 (11), grafiikka 47 x 34,5 (73 x 58,5), puupiirros, väri, paperi
Pyhän Markuksen kupolit, 1974 (3), grafiikka 50 x 73 (69,5 x 92), puupiirros, väri, paperi
Assisilainen, 1975 (30), grafiikka 41,5 x 21 (57,5 x 36), puupiirros, väri, paperi
Portaat, 1976 (26), grafiikka 33,5 x 18,5 (53 x 36,5), puupiirros, väri, paperi
Lepo, 1976 (6), grafiikka 49 x 53,5 (68 x 70), puupiirros, väri, paperi
Paraati, 1976 (21), grafiikka 33 x 48 (50 x 65), puupiirros, väri, paperi
Aurinkolaiva II, 1976 (28), grafiikka 43 x 38, puupiirros, väri, paperi
Sininen hetki, 1976 (32), grafiikka 49 x 34 (73,5 x 54), puupiirros, väri, paperi
Ateena, 1978 (31), grafiikka 43 x 38 (62,5 x 56,5), puupiirros, väri, paperi

Juhani Vikainen

Kansainvälisesti tunnettu ruskolainen kuvataiteilija, taidegraafikko Juhani Vikainen syntyi Taivassalossa vuonna 1936. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1950-luvulla sekä suoritti Augusti Tuhkan taidegrafiikan kurssin 1960-luvun alussa. Taiteilijan debyytti oli Turun Taideyhdistyksen vuosinäyttely Turun Taidemuseossa vuonna 1958.

Kaislakerttu, 1979 (145), grafiikka 35 x 49 (56 x66), väripuupiirros, paperi

Tiina Vainio

Tiina Vainio syntyi Sauvossa vuonna 1960, kävi peruskoulun ja lukion Liedossa 1970-luvulla, opiskeli Turun Piirustuskoulussa 1980-luvulla sekä Taideteollisessa korkeakoulussa 1990-luvulla. Taiteilijan debyytti oli Turussa Wäinö Aaltosen museon Studiossa vuonna 1991. Vainio tekee perinteisen maalaustaiteen lisäksi lavastuksia, ympäristötaidetta ja puistosuunnitelmiakin. Hän käyttää teoksissaan usein yllättäviä materiaaleja, herkullisia ja monitasoisia yhdistelmiä ja tekotapoja; grafiikan vedokset muodostavat tapetin, maalauspohjana toimii räsymatto tai veistos rakentuu risuista.

Kerrostunut aika, 1998, maalaus 9 kpl 130 x 130, akryyli kankaalle
Koulutie, 1992, maalaus 2-osainen 150 x 257, akryyli kovalevylle
Nimetön, 1991, maalaus 46 x 46, syantopiavalotus, akryyli kovalevylle
Siivet, 1990, maalaus 120 x 120, syantopiavalotus, akryyli kovalevylle
Pertti Peltolan muotokuva, 2007, maalaus 99 x 89 (112 x 101), öljy, kangas
Sauli Ahopellon muotokuva, 2008, maalaus 98 x 84 (117 x 102), öljy, kangas

Tanja Ubaleht

Taidegraafikko Tanja Ubaleht syntyi Turussa vuonna 1946. Hän toimi muun muassa Turun Taidegraafikot ry:n puheenjohtajana Juhani Vikaisen, Veikko Lehtovaaran ja Hannu Hämäläisen jälkeen.

Suden passikuva, grafiikka 24,5 x 21,5 (85 x 70), akvatinta, pehmeäpohja/paperi

Sirpa Toivola

Sirpa Toivola (s.1955) on lietolainen poikkitaiteellisen / -tieteellisen taidesuunnan edustaja. Hän tekee kuivaneulagrafiikkaa ja värikynätöitä. Näyttelyitä ja performansseja Liedossa ja Turussa, muun muassa Peilin heittää ja Kätilön sielu.

Tähdet tuikkii, 1998, grafiikka 19,5 x 14 (44 x 37), viivasyövytys, paperi

Liisa Tanner

Liisa Tanner (1902 - 1986) oli turkulainen taidemaalari ja opettaja, joka eli 1930-luvulla kirjailija Olavi Paavolaisen kumppanina. Tanner maalasi henkilömuotokuvia, mutta myös maisemakuvia Italiassa 1950-luvulla. Hänen teoksiaan on ollut näytteillä monissa yhteisnäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.

Pojan muotokuva, 1952, maalaus 49 x 39 (66 x 55), öljy kankaalle
Elämänpäivät, 1972, maalaus 240 x 160, öljy kankaalle
Vanhuksen muotokuva, 1972, maalaus 65,5 x 54,5, öljy kankaalle
Kalanperkaajat, 1967, maalaus 125 x 100 (134,5 x 109, öljy kankaalle
Kosti Mäen muotokuva, 1969, maalaus 87 x 77 (96 x 86), öljy, kangas
Kalle Toivosen muotokuva, 1983, maalaus 76,5 x 69 (93 x 85), öljy, kangas
Heimo Toivosen muotokuva, 1983, maalaus 80 x 65 (93,5 x 78,5), öljy, kangas

H. Sirkka

Taiteilija H. Sirkasta meillä on valitettavan vähän tietoja. Kaikki hänestä kertova tieto otetaan mielihyvin vastaan!

Maisema, 1967, maalaus 56 x 78 (72 x 94), öljy kovalevylle

Outi Silfvenius

Forssalainen tekstiilitaiteilija Ouri Silfvenius (1941-) on tullut tutuksi käyttö- ja taidetekstiilien tekijänä. Menetelminä ovat olleet painaminen, maalaaminen, kirjonta ja ompeleminen. Nuorempana Silfvenius suoritti graafikon opintoja ja kouluttautui sittemmin tekstiilitaiteilijaksi taideteollisessa korkeakoulussa. Silfvenius toimi painettujen sisustuskankaiden suunnittelijana ja neuvottelevana taiteilijana Finlaysonilla Forssassa vuosina 1975–1981. Viimeiset 30 vuotta hän on tehnyt töitä vapaana taiteilijana ja taideaineiden tuntiopettajana.

Lintukoto, 1991, tekstiilitaide 144 x 190

Inger Sigsgaard

Inger Sigsgaard on tanskalainen taidemaalari, journalisti ja kirjailija. Taiteen tekemisen lisäksi hän on työskennellyt pitkään Tanskan radiossa lasten- ja nuorten ohjelmien parissa sekä julkaissut 15 lastenkirjaa. "Glaede" on Liedon ystävyyskunnan Herlevin lahjoitus Liedon kunnalle ystävyyskuntavierailun yhteydessä vuonna 1985.

Glaede, 1985, maalaus 32,5 x 25,5 (55,5 x 45,5), kangas, paperi

Silja Selonen

Silja Selonen (1965-) on lietolainen kuvanveistäjä ja taidemaalari. Hän on opiskellut muun muassa koristemaalausta, muotokuvamaalausta sekä freskomaalausta Turun taideakatemian kuvataideopintojen lisäksi.

Kasvu I, 2006, maalaus, 100 x 75, fresko / levy
Kasvu II, 2006, maalaus, 100 x 150, fresko / levy

Greta Schalin

Margareta (Greta) Ester Ingeborg Schalin (1897 – 1993) oli turkulainen taidemaalari ja taidegraafikko. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1915–1918, myöhemmin hän toimi koulussa myös opettajana. Vuonna 1921 hän avioitui häntä koulussa opettaneen Teodor Schalinin kanssa, joka oli myös taitava graafikko.

Schalin teki aluksi pääasiassa akvarelleja ja grafiikkaa, mutta vuodesta 1945 lähtien hän suuntautui öljymaalaukseen. Hän maalasi erityisen mielellään luonnonkukkia, joita hänelle toivat muun muassa monet turkulaiset lapset sekä kukkakauppiaat. Vaikka Schalin tunnetaan parhaiten juuri kukkamaalauksistaan, hänen teostensa aiheina oli myös maisemia, kaupunkinäkymiä ja sisätiloja. Vanhemmiten hänen teoksensa muuttuivat yhä modernimmiksi, ja hän maalasi useita voimakkaimmista kukka-asetelmistaan vasta noin 90-vuotiaana. Schalinia pidetään yhtenä Suomen parhaista kukkamaalareista ja häntä on kutsuttu Suomen kukkamaalauksen äidiksi yhdessä Anna Snellmanin kanssa.

Kukka-asetelma, 1971, maalaus, 40 x 50 (53,5 x 63,59, öljy, kangas

Hasan Fuat Sari

Kuvanveistäjä ja taidemaalari Hasan Fuat Sari syntyi vuonna 1953 Tarsuksessa, Turkissa. Hän opiskeli Academy of Fine Arts -oppilaitoksessa Hollannin Haagissa, ja valmistui Turkin valtiollisesta taideakatemiasta vuonna 1978. Hasan työskenteli Turkissa arkeologisen museon veistososastolla, kunnes muutti vuonna 1980 Suomeen. Suomessa hän opetti ja luennoi monissa taidelaitoksissa sekä Turun yliopistossa, jossa hän toimi myös tutkijana 1990-luvulla.

Pöllö, 1983, veistos 80 x 38 x 20, puu, keramiikka

Paula Salonen

Taiteilija Paula Salosesta meillä on valitettavan vähän tietoja. Kaikki hänestä kertova tieto otetaan mielihyvin vastaan!

Positions, 1975, maalaus, 80 x 100 (82 x 102), akryyli, kangas
Tunnelma, 1976, maalaus 78 x 99 (80 x 101), öljy, kangas

Elsa Salminiitty (s. Vehkala)

Elsa Salminiitty syntyi Marttilassa vuonna 1901. Hän opiskeli Turun Piirustuskoulussa vuosina 1920 - 1924 Teodor Schalinin oppilaana. Salminiitty maalasi maisemia ja muotokuvia, hän työskenteli kuolemaansa vuonna 1981 saakka.

Tarvasjoen meijeri, 1930, maalaus 47 x 70 (82 x 58), öljy, kangas

Sinikka Salmi

Sinikka Salmi on syntynyt Harjavallassa vuonna 1953. Hän opiskeli Taideteollisessa Korkeakoulussa vuosina 1974-75 ja Turun Piirustuskoulussa (nyk. Taideakatemia) vuosina 1975-79. Näyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1982 ja hän on myös työskennellyt opettajana. Hänen teoksiaan on Liedon kunnan taidekokoelman lisäksi muun muassa Turun, Kotkan, Loviisan ja Haminan kaupunkien kokoelmissa.

Ruskea huumori, 1976, maalaus 144 x 149 (148 x 153), öljy, kangas

Paavo Sainio

Turkulainen taidemaalasri ja graafikko Paavo Sainio (1899 - 1982) opiskeli Teodor Schalinin ja Ragnar Ungernin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-luvulla. Jo opiskelunsa aikana Sainio sai teoksiaan esille Taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn. Ensiesiintymisen jälkeen hänen teoksensa olivat säännöllisesti esillä Taideyhdistyksen näyttelyiden lisäksi myös Turun Taiteilijaseuran näyttelyissä.

Sainion taiteellisten kykyjen todisteena olivat hänelle myönnetyt apurahat. Ensimmäisen niistä, Dahlströmin apurahan, hän sai vuonna 1938, jolloin hän osallistui myös suomalaisen grafiikan näyttelyyn Lontoossa. Seuraavana vuonna myönnetty matka-apuraha mahdollisti Pariisiin suuntautuneen opintomatkan. Vuonna 1941 Sainio suuntasi hänelle myönnetyn apurahan turvin Tukholman kuninkaalliseen taideakatemiaan. Muutama vuosi Tukholmassa opiskelun jälkeen Sainio jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi. Turku ja sen perinteiset näkymät näyttelevät tärkeää roolia myös hänen teoksissaan.

Maisema, 1955, maalaus 37,5 x 47,5 (40 x 50), öljy, kovalevy
Näkymä Keisvuorelta, 1958, maalaus 41,5 x 59,5 (58 x 75,5), öljy, kangas

Rafael Saifulin

Venäläissyntyinen, nykyään Kiskossa asuva kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Rafael Saifulin opiskeli Pietarin taideakatemiassa. Hänen taideteoksiaan on nähty lukuisissa näyttelyissä ympäri maailmaa muun muassa Yhdysvalloissa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa. Turussa Saifulinin taidetta oli ensikertaa esillä vuonna 1989 Vanhalla Raatihuoneella pidetyssä yksityisnäyttelyssä.

Koskimaisema Liedosta, 1991, maalaus 56,5 x 78,5 (72,5 x 93), akryyli, paperi
Pyhä Pietari, 2003, veistos 51,5 x 14 x 13, massa, pronssimaali

Kaija Ryökäs

Lietolainen maatalon emäntä Kaija Ryökäs (1914 - 1992) aloitti taideharrastuksen eläkepäivinään. Hän kävi Liedon kansalaisopiston taidekursseilla opiskelemassa muun muassa kankaan pohjustusta. Kaija Ryökkään rakastetut kukka-asetelmat koristavat useaa lietolaiskotia, vaikka näyttelyitä Ryökäs ei taideteoksilleen järjestänyt.

Kukka-asetelma, 1979, maalaus 33,5 x 25,5 (41 x 33), öljy, kangas

Helena Ruusulaakso

Helena Ruusulaakso on turkulainen taidemaalari, piirtäjä ja kuvataiteilija. Hänen tuotantonsa sisältää muun muassa lukuisan määrän muotokuvamaalauksia, joita löytyy sekä julkisista tiloista että yksityiskodeista. Helena Ruusulaakso on tehnyt lisäksi kuvataiteen opetustöitä.

Terhi Isotalon muotokuva, 2014, maalaus 91 x 81 (108 x 108), öljy, kangas
Touko Niemelän muotokuva, 1990, maalaus 100 x 85 (112 x 102), öljy, kangas

Väinö Rouvinen

Taidegraafikko Väinö Rouvinen (s. 1932) opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1950-luvulla sekä muun muassa Aukusti Tuhkan oppilaana. Rouvinen tekee metalligrafiikkaa ja käyttää akvatintaa melko pienikokoisissa grafiikantöissään, jotka kuvaavat usein maisemia tai surrealistisia näkymiä. Rouvinen on kokeillut myös informalismia 1960-luvulla ennen siirtymistä surrealismiin 1970-1980 -luvuilla. Hän on Tutka-ryhmän perustajajäsen ja kuulunut myös Brondan vintin taiteilijaryhmään. Pro Finlandia -palkinto myönnettiin Rouviselle vuonna 1987.

Toukokuu, 1984, grafiikka 15 x 12,5 (52,5 x 42,5), akvatinta, paperi
Talviaamu III, grafiikka 15 x 12,5 (52,5 x 42,5), väriakvatinta, paperi

Laimi Rouhiainen

Meillä on tekstiilitaiteilija Laimi Rouhiaisesta valitettavan vähän tietoja. Kaikki lisätieto Rouhiaisesta otetaan kiitollisuudella vastaan!

Optimistinen pessimisti, 1977, tekstiili, 228 x 133

Terje Risberg

Norjalainen taiteilija ja taidegraafikko Terje Risberg (s. 1949) opiskeli Oslossa Valtion käsityö- ja taidekoulussa sekä Valtion taideakatemiassa Ludvig Eikaasin ja Guttorm Guttormsgaardin johdolla. Risberg on tunnettu erityisesti luontoaiheisista grafiikkatöistään, joissa kulttuurielementit on häivytetty ja ihminen on jätetty kuvan ulkopuolelle. Hänen töitään on ollut näyttelyissä esillä niin Norjassa kuin ulkomaillakin, ja niitä on tärkeimmissä norjalaisissa taidekokoelmissa.

Båten og havet, 1988, grafiikka, 39 x 50 (61 x 70), väriakvatinta, paperi
Svabergform I D, grafiikka 18 x 52,5 (43 x 76), väriakvatinta, paperi

Aksel Rinne

Aksel Rinne oli huvilanomistaja Littoisissa. Yhdessä vaimonsa Elsan kanssa hän omisti talon, jossa Liedon Säästöpankki toimi Littoisissa. Aksel Rinne ilmeisesti vain harrasti maalausta. Frans ja Anna Palmroos, joista Rinne on maalannut taulut, saattoivat olla hänen sukulaisiaan.

Frans Palmroosin syntymäkoti, 1980, maalaus 59 x 68,5 (62 x 79), öljy, kangas
Anna Palmroosin syntymäkoti, maalaus 50 x 70, öljy, pahvi

Reima Rannikko

Turkulainen taiteilija ja graafinen suunnittelija Reima Rannikko (s. 1945) opiskeli Turun piirustuskoulussa 1960-1970-luvuilla. Hän suoritti lisäksi Turun taideakatemian 4. vuosikurssin lukuvuonna 1979-80. Rannikon töitä oli ensimmäisen kerran esillä vuosina 1965-66 ryhmänäyttelyssä (Hurri, Ristolainen, Jokinen ja Rannikko) Turun Taidehallissa, jonka jälkeen näyttely oli esillä Salossa. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä muun muassa Turun Taidehallissa ja Naantalin Taidehuoneella sekä järjestänyt ateljeenäyttelyn 1980-luvun lopulla. Yhdessä Marjatta Pääkkösen kanssa Rannikko toteutti 1980-luvulla kehitysvammaisten taideprojektin, jossa väritutkimuksella oli suuri rooli tutkimuksen osana. Pastellitöiden ohella Rannikko maalaa öljyväreillä, hänen töitään on muun muassa Turun kaupungin sekä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän taidekokoelmissa.

Rannalla leikkivä poika, 1994, piirustus 66 x 40 (92 x 62), pastelliliitu, paperi

Anneli Pietilä

Helsingissä syntynyt, nykyään Taivassalossa asuva taiteilija Anneli Pietilä (s. 1945) on pitänyt näyttelyitä kotimaassa vuodesta 1974 lähtien muun muassa Vihdissä, Varkaudessa, Uudessakaupungissa, Taivassalossa, Turussa, Raisiossa ja Porissa. Ulkomailla hänen töitään on ollut näyttelyissä vuodesta 1984 Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Anneli Pietilä valittiin Vakka-Suomen Vuoden Taiteilijaksi sekä Kolmostelevision Viikon taiteilijaksi vuonna 1988. Taivassalon kunnan Kulttuuripalkinto hänelle myönnettiin vuonna 2001. Pietilän töitä on muun muassa Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkien sekä Taivassalon kunnan taidekokoelmissa sekä useiden vakuutusyhtiöiden, sairaaloiden, pankkien ja hotellien taidekokoelmissa.

Talventörröttäjiä, 1989, maalaus 25,5 x 32,5 (46 x 50), akvarelli, paperi
Puna-apiloita, 1989, maalaus, 25,5 x 33 (47 x 50), akvarelli, paperi
Kesämuistoja, 1989, maalaus 25,5 x 33 (46,5 x 50), akvarelli, paperi

Juhani Palmu

Turkulainen taidemaalari Juhani Palmu (s. 1944) työskenteli mainospiirtäjänä 1960-luvulla ennen taidemaalariksi ryhtymistään. Hän on opiskellut Onni Ojan ja Kalle Rautiaisen yksityisoppilaana sekä Kölnin ammattikorkeakoulussa vuosina 1991–1993. Hän on itsekin toiminut taiteen opettajana 1970-luvulta lähtien. Juhani Palmun töitä on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin vuodesta 1976, jolloin Palmu debytoi Helsingin Galeria Strindbergissä. Pysyvissä näyttelyissä Palmun töitä on esillä muun muassa Nizzassa (Garden Gallery), Pariisissa (Galerie Bernheim-Jeune), Tukholmassa (C. R. Axelson-Johnson Konsthandeli), Lontoossa (Galerie Wagner), Tokiossa (Kioicho Gallery), New Yorkissa (Montserrat Gallery) jne. Palmun töiden aiheina ovat useimmiten suomalaiset maaseudun talouskeskukset - esimerkiksi ladot - ja maisemat tai samanistiset symbolit yhdistettyinä luolamaalausten tyylisiin ihmishahmoihin.

Liedon kirkon portti, 1979, maalaus 23 x 18 (43,5 x 38,5), öljy, kangas
Nautelankosken silta, 1979, maalaus 48 x 58 (70,5 x 80,5), öljy, kangas
Äiti ja lapsi, 1982, maalaus 114 x 90 (117 x 93), akryyli, kangas
Communication, 1998, grafiikka 57 x 64,5 (97 x 105), väriserigrafia, paperi

Johanna Oras

Taidemaalari Johanna Oras (s. 1970) on opiskellut muun muassa Pietarin taideakatemiassa sekä Firenzen Florence Academy of Art -taidekoulussa. Ensimmäiset yksityisnäyttelynsä Oras piti 1990-luvun alussa. Suomen lisäksi hänen töitään on ollut näytteillä monissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Qatarissa. Oras asuu ja työskentelee suurimman osan vuodesta Etelä-Ranskassa Cagnes-sur-Merin kaupungissa. Suomessa hänellä on lisäksi oma ateljee Koski Tl:n kunnassa. Oras pitää myös vakituisia kesänäyttelyjä Punkaharjulla sijaitsevassa taidekartanossa, jonka hän omistaa yhdessä aviomiehensä taidekauppias Reijo Oraksen kanssa. Oras tekee pikkutarkkoja esineasetelmia perinteiseen biedermeier-tyyliin. Esineinä voi kuitenkin olla myös nykyajan ylellisyysesineitä, kuten Louis Vuittonin laukkuja tai Burberryn ruutukuosia.

Avain maailmaan, 1997-98, painotyö, 24,5 x 17 (44,5 x 34,5), paperi
Auringon lapsia, painotyö 66 x 40 (92 x 62), paperi

Maarit Nissilä

Turkulaisen kuvanveistäjän Maarit Nissilän (s. 1952) veistoksia on muun muassa Turun ja Helsingin kaupunkien kokoelmissa.

Maisema, 1988, maalaus 73 x 103,5 (97 x 130), akvarelli, paperi
Kasvukaudet, 1981, reliefi, 3-osainen, noin 4 m x 1,5 m, betoni

Raimo Narjus

Rakennusneuvos Raimo Narjus (1929 - 2011) oli syntyjään Piikkiöstä. Narjus pääsi ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Lyseosta vuonna 1949 ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1958. Opiskeluvuosinaan hän työskenteli Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimiston asemakaavaosaston palveluksessa. Valmistuttuaan hän perusti arkkitehtitoimiston, jonka puitteissa syntyi useita rakennuksia sekä varsinkin kaavoja Varsinais-Suomen alueella.

Raimo Narjus oli aktiivinen yhteiskunnan vaikuttaja politiikassa ja useissa kotiseutuyhdistyksissä, kuten Turku-seura, Kakskerta-seura sekä keskikaupunkiseura Toispual-jokke. Hän julkaisi useita Turkua käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja. Raimo Narjukselle on myönnetty Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki sekä rakennusneuvoksen arvo.

Nimetön, grafiikka 96 x 45,5 (100 x 50), painotyö

Bente Lysdahl

Tanskalaisen taiteilijan Bente Lysdahlin (s. 1936) piirros on Herlevin kunnan lahja Liedon kunnalle ystävyyskuntavierailun 1995 yhteydessä. Teoksessa on kuvattuna Ernst Eberlinin (1910 - 1993) pronssiveistos "En ny verden fødes" (Uusi maailma on syntynyt) vuodelta 1977. Veistos sijoitettiin alunperin Herlev Hovedgadelle, mutta siirrettiin myöhemmin Herlev Torville. Sitä käytetään vuosittaisen "Herlev Festival"in symbolina.

Nimetön, piirustus 28 x 20 (44 x 37), lyijykynä, paperi

Ritva Lohiluoto

Lietolainen taidemaalari Ritva Lohiluoto on Liedon taideyhdistyksen perustajajäsen. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana 15 vuotta vuosina 1985-2000. Taideyhdistyksen kunniajäseniksi Ritva Lohiluoto valittiin vuonna 2000 ja kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2005.

Valo on elämää, 1994, Vesitornin sisällä kulkeva tilataideteos, maali, levy, köysi
Liedon kirkko, 1983, grafiikka 20 x 30 (42 x 51), lino, paperi
Kuoviluoto, 1992, grafiikka 21 x 30,5 (41,5 x 51,5), lino, paperi

Tauno Leppänen

Lietolainen taiteilija Tauno leppänen (1924 - 1987) opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1947-51 sekä Aukusti Tuhkan litografiakurssilla vuonna 1961. Hänen debyyttinäyttelynsä oli Turussa vuonna 1951. Sittemmin Tauno Leppänen on pitänyt lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla, muun muassa Alfa-ryhmän näyttelyitä 1970-luvulla ja Suomen Taiteilijain, Suomen Taideakatemian sekä Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton näyttelyitä 1950-luvulta 1980-luvulle. Ulkomailla hänen töitään on ollut esillä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Neuvostoliitossa ja Ranskassa.

Huvimaja, 1976, maalaus 21 x 30 (25 x 33,5), öljy, kovalevy
Valkea talo, 1980, maalaus 53 x 64 (58 x 69), akryyli, kangas
Hiljaiset kuuset, 1985, maalaus 49 x 64,5 (57 x 72), öljy, kangas
Illan tullen, 1979, maalaus 43 x 79 (47,5 x 84), öljy, kovalevy
Kevätaamu, 1979, maalaus 30,5 x 42,5 (40,5 x 52,5), öljy, kovalevy
Punainen ratkaisu, 1964, maalaus 59 x 79 x 116 (81 x 118), akryyli, kovalevy

Raili Leppänen

Lietolainen taiteilija Raili Leppänen (s. 1931) aloitti opintonsa Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 16-vuotiaana.
Leppänen valmistui vasta vuonna 1952, sillä hän halusi sisällyttää opintoihinsa myös anatomian opiskelua. Ensimmäisen näyttelynsä Leppänen piti Turussa 1950-luvun alussa. Sittemmin hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin ja pitänyt yhteisnäyttelyitä nyt jo edesmenneen aviomiehensä kuvataiteilija Tauno Leppäsen kanssa. Taiteilijapari kuului myös Ryhmä 5 -nimiseen taideryhmään Lasse Stenbomin, Aulis Uotilan ja Reino Vihisen kanssa. Raili Leppäsen tuotanto koostuu pääasiassa öljymaalauksista.

Maria ja vaeltajat, 1972, maalaus 137 x 80 (140 x 83), öljy, kovalevy
Kirje, 1980, maalaus 67 x 47 (78 x 56), öljy, kovalevy
Salonkikissa, 1984, maalaus 59,5 x 45,5 (79 x 63), sekatekniikka, paperi
Taivasta vasten, 1968, maalaus, 80 x 115, öljy, kovalevy

Kalle Lehmussaari

Taidemaalari, -graafikko ja piirtäjä Kalle Lehmussaari syntyi Turussa vuonna 1939. Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1958-61 ja suoritti Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssin vuosina 1961-62. Lisäksi hän opiskeli Lontoossa ja suoritti siellä taidegrafiikan diplomin vuonna 1965. Lehmussaari debytoi Vaasassa vuonna 1960. Sittemmin hänen töitään on ollut näytteillä sekä Suomessa että ulkomailla - muun muassa Leningradissa vuonna 1962 ja Lontoossa vuonna 1964 - ja niitä on hankittu useisiin kokoelmiin. Kalle Lehmussaari toimi myös opettajan sekä peruskoulussa ja lukiossa että Turun piirustuskoulussa.

Kultaiset hedelmät, 1982, grafiikka 50 x 34 (72 x 72), tussi, sekatekniikka, paperi
Pikkupeikon päänsärky, 1983, grafiikka 39,5 x 34,5 (67 x 52), etsaus, paperi

Antti Lampisuo

Kuvataiteilija Antti Lampisuo (s.1926) debytoi taiteilijana Turussa 1956. Lampisuo on Turun taide-elämässä paljon vaikuttanut kuvataiteilija - taidemaalari ja lasitaiteilija, jonka töitä on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä 1950-luvulta lähtien. Hänen teoksiaan on useissa kokoelmissa, muun muassa Suomen Lasimuseossa Riihimäellä sekä Turun ja Kaarinan seurakunnan kokoelmissa. Hänen erilaisten luottamustoimiensa määrä on myös merkittävä.

Valkoinen amaryllis, 1969, maalaus 59 x 69 (62,5 x 73), öljy, kovalevy
Talvimaisema, 1960, maalaus 99 x 98 (104 x 103), öljy, kangas

P. Lampinen

Meillä on taiteilija P. Lampisesta valitettavan vähän tietoja. Kaikki lisätieto Lampisesta otetaan kiitollisuudella vastaan!

Aurajoen lohet, 1996, veistos 78 x 110 x 38, puu

Yrjö Lalla

Yrjö Lalla (1908 Lokalahti – 1993 Mynämäki) oli suomalainen taidemaalari. Hän kunnostautui myös koristetakojana, puunveistäjänä ja taidegraafikkona. Lalla valmistui Turun taideyhdistyksen piirustuskoulusta vuonna 1933. Hän teki 1950-luvulla opintomatkoja Tanskaan, Ranskaan ja Saksaan. Hän maalasi satoja muotokuvia malleinaan muun muassa Edvin Laine ja Liisa Tuomi sekä kotipaikkakuntansa Mynämäen rakennuksia ja maisemia. Hänen maalauksiaan on muun muassa Turun taidemuseon ja Amos Andersonin taidemuseon kokoelmissa.

Koristetakojana Lalla valmisti Mynämäen kirkon porraskaiteet. Hän suunnitteli urheiluseura Mietoisten Maununpoikien lipun sekä Mynämäen aseveljien vuonna 1940 toteutetun lipun, josta vuonna 1957 muokattiin Mynämäen sissien partiolippukunnan lippu. Lallalle myönnettiin vuonna 1985 Kalevala-mitali ja Aurora-mitali.

Syksy, 1972, maalaus 63 x 74 (70,5 x 81), öljy, kangas

Marja Laksio

Lietolainen taiteilija Marja Laksio syntyi Noormarkussa vuonna 1946. Hän opiskeli posliininmaalausta muun muassa Lahden kansalaisopistn kesäkursseilla sekä saksilaiskukkien maalaamista Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan maalarin johdolla Köyliön Tuiskulassa. Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistossa Marja Laksio toimi taideaineitten opettajana 19 vuotta. Laksion töitä on ollut Liedon lisäksi esillä muun muassa Rauman pitsiviikoilla. Posliinimaalauksen lisäksi Laksio tekee silkkimaalausta sekä puulle maalausta sivellintekniikalla.

Posliinimalja, taideteos 16 x 28, posliini, lysterimaalaus

Jouko Korhonen

Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Jouko Korhonen (s. 1935) muutti Lietoon vuonna 1960. Varsinaiselta ammatiltaan Korhonen on muurari. Hän tekee taidetta monipuolisesti muun muassa veistoksia puusta ja maalauksia eri tekniikoilla. Korhonen oli korjaamassa Turun tuomiokirkkoa vuosina 1978–80. Korjaustöiden yhteydessä hän otti talteen vanhoja lautoja kirkosta, joita hän on käyttänyt myöhemmin taiteen teossaan.

Äiti ja lapsi, 1985, reliefi, 123 x 71 x 8, puu

Pertti Kolehmainen

Taidemaalari, kuvanveistäjä ja taidegraafikko Pertti Kolehmaisesta (1944-1993) meillä on valitettavan vähän tietoja. Kaikki lisätieto Kolehmaisesta otetaan kiitollisuudella vastaan!

Ruubenin soiton kaari, 1985, grafiikka 43 x 47 (66 x 69,5), tussi, sekatekniikka, paperi
Luonnonsuojelija, 1985, grafiikka 43 x 25 (67,5 x 52), viivasyövytys, paperi

Pentti Koivikko

Pentti Koivikko (s. 1944 Kurikassa) on naantalilainen taidemaalari, -piirtäjä ja graafikko. Hän on opiskellut Turun Piirustuskoulussa vuosina 1965-1967. Koivikko debytoi taiteilijana Kokemäellä vuonna 1972, sittemmin hänellä on ollut yli 50 yksityisnäyttelyä, Suomen lisäksi Ruotsissa, Espanjassa, Japanissa, Hollannissa, Venäjällä ja Saksassa. Koivikko toimi Turun Sanomien taiteilijana vuosina1973-1976. Nykyään hänet tunnetaan öljyvärimaalausten lisäksi yhä enemmän serigrafioistaan.

Poika ja palokärki, 2005, grafiikka 34,5 x 26,5 (60,5 x 50,5), serigrafia, paperi
Pikkukaupunkilaisia, 2007, grafiikka 39,5 x 59 (66 x 86), serigrafia, paperi
Taivaan ihmeet, 2005, grafiikka 59,5 x 40 (86 x 66), serigrafia, paperi

Hannu Knuutila

Kyösti Pirskasen muotokuva, 1995, maalaus 99 x 69 (118 x 88), öljy, kangas

Per Kleiva

Norjalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1933) Per Kleiva on erityisen tunnettu pop-taiteesta ja silkkipainotöistään, joita hän valmisti kuuluessaan taiteilijakollektiivi Gras'iin. Kleiva opiskeli Per Krohgin johdolla Norjan valtion taideakatemiassa vuosina 1955 - 1957. Sitä ennen hän oli käynyt taidekursseja Bergenin Taideteollisuuskoulussa ja Vestlandetin Taideakatemiassa. Kööpenhaminan Taideakatemiassa hän opiskeli Niels Lergaardin oppilaana vuonna 1959, lisäksi hän on täydentänyt opintojaan Firenzen Taideakatemiassa ja Tukholman Taideakatemiassa.

Per Kleivan töitä oli ensimmäisen kerran esillä Norjan valtion Taidenäyttelyssä vuonna 1963, ja seuraavana vuonna hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Oslossa. Sittemmin hän on järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Kleivan töitä on muun muassa Norjan Kansallisgalleriassa sekä Nykytaiteen museossa. Kleivaa pidetään nykyään yhtenä Norjan tärkeimmistä nykytaiteilijoista. Balansekunst II on lahja Liedon kunnalle Nesoddenin kunnalta vuoden 2000 ystävyyskuntavierailun yhteydessä.

Balansekunst II, 1998, grafiikka 53 x 52 (72 x 69), serigrafia, paperi

Lahja Kivikari

Meillä on taiteilija Lahja Kivikarista valitettavan vähän tietoja. Kaikki lisätieto Kivikarista otetaan kiitollisuudella vastaan!

Asetelma, maalaus 39 x 49 (55,5 x 65,5), öljy, kangas

Otso Karpakka

Kuvataiteilija Otso Karpakka (1914 – 2005) kuului turkulaisten modernistien ydinjoukkoon. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Karpakka oli mukana 1950-luvulla perustetussa Otto Mäkilän ympärille muodostuneessa Ryhmä 9:ssä, jossa oli mukana monia muitakin turkulaisia surrealistien ensimmäiseen polveen lukeutuvia taiteilijoita. Yhdessä vaimonsa Hilkka Toivolan kanssa Karpakka toteutti useita monumentaaliteoksia, freskoja ja muun muassa lasimaalauksia Turun Mikaelinkirkkoon. Karpakka samoin kuin vaimonsa oli myös taiteilijaseura Arten perustajajäseniä.

Karpakan tuotantoa on luonnehdittu harkituksi ja älylliseksi. Hänen tyyliään kuvattiin 1940-luvulla omaa sisäistä maailmaa kuvaavana, henkistyneenä ja haaveellisena. Italiaan ja Ranskaan 1950-luvulla suuntautuneiden opintomatkojen jälkeen Karpakka siirtyi lähes abstraktiin ilmaisuun. Karpakka kokeili 1960-luvulla frottage-tekniikkaa, jossa maalausjälki saadaan eläväksi hankaamalla työtä epätasaista pintaa vasten. Kyseisen menetelmän kehittäjä oli dadaisteihin ja surrealisteihin lukeutuva Kurts Schwitters.

Laabanin kotijumalat, 1969, maalaus 51 x 71 (69,5 87), öljy, kovalevy

Anja Hänninen

Keramiikkataiteilija Anja Hänninen syntyi Ahvenanmaalla 1930-luvulla, mutta jo 16-vuotiaana hän aloitti työn taiteen parissa Kupittan Saven palveluksessa. Oman keramiikkapajan Hänninen perusti Lietoon 1970-luvulla. Muun muassa Teodor Schalinilta kuvataidekoulutusta saaneen Anja Hännisen käsistä on lähtenyt maailmalle valtava määrä eläinveistoksia, kansanpukunukkeja sekä koristelautasia. Keramiikan tekemisestä luovuttuaan Hänninen siirtyi akvarelleihin ja öljyvärimaalauksiin.

E.L. Bibliotheca Lietoensis, 1996, piirustus 29,5 x 21 (41,5 x 31), tussi, paperi.
Maisema, 1981, maalaus 56 x 76 (70 x 89,5), akvarelli, paperi
Karhu, 1981, keramiikka 10 x 7, punasavi, ruskea lasitus
Karhu, 1981, keramiikka 10 x 7, punasavi, ruskea lasitus
Jääkarhu, 1981, keramiikka 9 x 23, valkosavi, valkoinen lasitus
Jääkarhu, 1981, keramiikka 8 x 20, valkosavi, valkoinen lasitus
Hylje, (1984 hankittu), keramiikka 7 x 23, valkosavi, kirjava lasitus
Hylje, (1984 hankittu), keramiikka 10 x 18, valkosavi, kirjava lasitus
Hylje, (1984 hankittu), keramiikka 11 x 18, valkosavi, kirjava lasitus
Hylje, (1984 hankittu), keramiikka 8 x 21 x 9, valkosavi, kirjava lasitus
Hylje, (1984 hankittu), keramiikka 6,5 x 23 x 8, valkosavi, kirjava lasitus
Hylje, (1984 hankittu), keramiikka 12,5 x 19 x 15, valkosavi, kirjava lasitus
Norsu, 1982, keramiikka 7 x 8 x 8,5, punasavi, ruskea ja valkoinen lasitus
Norsu, 1983, keramiikka 7,5 x 19 x 10, punasavi, ruskea ja valkoinen lasitus
Liedon kirkko, 1980, maalaus 58 x 41 (82 x 64), akvarelli, paperi
Jonkari kesällä, 1996, maalaus 19 x 27 (37,5 x 45), akvarelli, paperi
Jonkari talvella, 1996, maalaus 19 x 27 (37,5 x 45), akvarelli, paperi
Nautelankoski, 1996, maalaus 19 x 27 (37,5 x 45), akvarelli, paperi
Mylly, 1996, maalaus 19 x 27 (37,5 x 45), akvarelli, paperi
Jokimaisema, 1992, maalaus 59 x 82 (75 x 99), öljy kankaalle
E.L. Bibliotheca Lietoensis, piirustus 29,5 x 21 (41,5 x 31), tussi, paperi

Jaana Hytönen

Psyyken evoluutio II, 1987, maalaus 130 x 100 (152 x 122), tempera, hiili, paperi

Viljo Hurme

Taidemaalari Viljo Hurme (1893 – 1987) opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1909–1914 opettajinaan Victor Westerholm ja Axel Haartman. Hurmeen töitä oli ensimmäisen kerran näytteillä Turun Taideyhdistyksen vuosinäyttelyissä vuonna 1916. Saman vuoden joulukuussa hän piti yhteisen näyttelyn neljän opiskelutoverinsa (Walter Lindholm, Lauri Lehmussaari, Yrjö Paavola, Asti Vehmas) kanssa Turun taidemuseossa. Akvarellit muodostivat aluksi keskeisen osan Hurmeen tuotannossa, jossa näkyi pitkään hänen ihailemansa Tyko Sallisen vaikutus. Hurme alkoi 1930-luvulla käyttää myös öljyvärejä ja hän ryhtyi maalaamaan muotokuvia.

Hurmeen teosten aiheena olivat erilaiset työnkuvaukset, maisemat, muotokuvat ja kansantyypit. Hän maalasi myös krusifiksiaiheita käyttäen mallina itse tekemiään puuveistoksia. Italian-matkansa innoittamana Hurme teki 1950-luvulla myös mosaiikkitöitä, vaikkei hän tuonutkaan niitä näytteille. Hurme päätti luopua maisemamaalauksesta 1960-luvulla ja alkaa kuvata maiseman yksityiskohtia. Hän maalasi erityisen paljon maalauksia joiden aiheena oli rapautuva tai jäkälän peittämä kallion pinta. Hurme teki myös leluasetelmia, uusrealistisia romumaalauksia ja hän käytti fotorealismin ja pop-taiteen tyylikeinoja. Hänen uransa ulottui 1910-luvulta aina 1980-luvulle saakka.

Salon taidemuseossa on Viljo Hurmeen säätiön omistama 500 Hurmeen teoksen kokoelma. Viljo Hurmeen taiteilijakoti Muurlassa avattiin yleisölle vuonna 1987.

Perunankuokkija, 1932, maalaus 60 x 68,5, öljy, kangas

Jaana Helin

Turkulainen kuvataiteilija Jaana Helin syntyi Tyrväällä vuonna 1957. Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa 1980-luvun alussa ja valmistui kuvaamataidon opettajaksi 1990-luvulla. Hänen töitään on ollut esillä sekä yksityisissä että ryhmänäyttelyissä muun muassa Turussa ja Vammalassa.

Unen haltiat, 1991, maalaus 3-osainen 72 x 53,5 (90 x 71,5), vesiväri, paperi

Arthur Heickell

Taidemaalari Arthur Heickell (1873 Tornio – 1958) valmistui vuonna 1904 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulusta, hän on mukana Ateneumin salissa otetussa valmistuneiden ryhmäkuvassa, jossa ovat myös muun muassa Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski. Valmistumisensa jälkeen Heickell jatkoi taideopintojaan Dresdenissä, Münchenissä ja Berliinissä vuosina 1904 - 1914.

Heickell oli erittäin tuottelias maalari, joka pystyi tekemään jopa 30 taulua päivässä. Hänen mieliaiheitaan olivat meri, kukkivat omenapuut sekä Lappiin liittyvät aiheet. Heickell maalasi runsaasti maisemia ja luontoaiheita, mutta myös muotokuvia sekä kirkkojen alttaritauluja - muun muassa Auran kirkossa on Heickellin maalaama alttaritaulu. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän teki matkan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, jolloin hän maalasi Copper Cliff -nimisen kaivoskaupungin suomalaiseen kirkkoon alttaritaulun. Suomessa Heickell kierteli 1920–1940-luvuilla kaupittelemassa taulujaan, joiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa.

Tyttö pyykillä, maalaus 38 x 48,5 (49 x 59), öljy, kangas

Simo Hannula

Taidemaalari, kuvataiteilija ja taidegraafikko Simo Hannula (s. 1932) opiskeli Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1950–51 opettajinaan muun muassa Otto Mäkilä ja Harri Henriksson. Suomen Taideakatemian koulussa 1951–55 tärkeitä opettajia olivat Aukusti Tuhka, Sam Vanni ja Erkki Koponen. Hannula hallitsee metalligrafiikan eri tekniikat ja litografian. Varhaistuotannossaan hän yhdisti etsaukseen pehmeäpohja- tai akvatintatekniikan. Vähitellen hän siirtyi pelkkään etsaukseen.

Teoksissaan hän kuvaa usein luontoa, surrealistisena kautena 1960-luvulla syntyi komeita avaruusfantasioita ja 1970-luvun alussa Hannulan taiteeseen tuli kantaaottava sävy. Simo Hannula on tehnyt myös jossain määrin exlibriksiä ja sai muun muassa Grand Prix -palkinnon Francois Rabelaisin kunniaksi järjestyssä exlibris-kilpailussa vuonna 1994. Jyväskylän yliopiston kirjaston exlibris-kilpailussa 1996 Hannula sai kaksi kunniamainintaa.

Simo Hannula tuli tunnetuksi 1960-luvulla ja on yhä kansainvälisesti tunnetuimpia ja palkituimpia suomalaisia taidegraafikoita. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1969 ja professorin arvonimen 1993.

Kalastajan laulu, 1976, grafiikka 46 x 55 (69,5 80), kuivaneula, paperi
Suvisoitto, 1984, grafiikka 50 x 40 (79 x 70), kuivaneula, paperi

Reino Englund

Turkulainen taidemaalari Reino Englund (1915 - 1978) signeerasi taulunsa usein R. E:lund. Öljyvärimaalaus Naantalin kirkko on Liedon Säästöpankin lahjoitus Saukonojan koululle vuonna 1956 palkinnoksi koulusäästämisestä.

Naantalin kirkko, 1956, maalaus 44 x 56 (67 x 78, s. 8), öljy, kangas

Ulf Eklund

Ruotsalainen taiteilija, taidegraafikko Ulf Eklund (s. 1941) opiskeli ensin Skånen maalarikoulussa ja jatkoi opintojaan Kööpenhaminan Glypoteekissa. Hän tulkitsee töissään todellisuutta usein absurdein ja surrealistisin sävyin. Eklundille rakkaita hahmoja ovat olemassaolon sovinnaisuuden rajoja rikkovat narrit ja ilveilijät. Eklundin töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä niin hänen kotimaassaan Ruotsissa kuin ulkomaillakin.

Eklundin työt "Gycklare" (suom. Ilveilijät) ja "Manfred" osallistuivat Liedon kunnantalossa vuonna 1995 pidettyyn taidemyyntinäyttelyyn "Kuusi kuvataiteilijaa Höganäsistä", josta ne hankittiin Liedon kunnan taidekokoelmaan.

Gycklare, 1994, grafiikka 35 x 16 (50,5 x 40,5), värietsaus, paperi
Manfred, 1994, grafiikka 36 x 16 (50,5 x 40,5), värietsaus, paperi

Hugo Eho

Taidemaalari Hugo Ludvig Eho (1981 Pori - 1979). Eho opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1912 - 14, mutta hänen töitään oli ollut näyttelyssä esillä jo vuonna 1908 Tampereella. Hänen taiteelliseen tuotantoonsa kuuluu runsaasti muun muassa maisemamaaluksia ja asetelmia. Ehon julkisia töitä ovat Pirkkalan kirkon koristemaalaukset sekä Tampereella toimineen elokuvateatteri Hämeen seinämaalaukset. Eho palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1956.

Johan Engblomin muotokuva, 1954, maalaus 70 x 56 (81,50 x 67,5), öljy, kangas

Stig Carlsson

Ruotsalainen taiteilija, kuvanveistäjä ja suunnittelija Stig Carlsson (1933 - 2008) aloitti taiteen parissa työskentelyn jo varhain Rörstrandin posliinitehtaassa, jossa hän sai vaikutteita muun muassa Gunnar Nylundilta. Tukholmassa, Italiassa ja Espanjassa suoritetujen taideopinojen jälkeen hän toimi vuodesta 1955 pääsuunnittelijana Ifön tehtaassa Bromöllassa. Hänen suurikokoisia puisia ja keraamisia taideteoksiaan on hankittu lukuisiin julkisiin rakennuksiin ympäri Ruotsia. Carlssonista tuli Höganäsin kulttuurielämän vaikuttaja hänen muutettuaan sinne vuonna 1995. "Jonas i fisken" on Höganäsin ystävyyskuntalahja Liedolle vuoden 1990 ystävyyskuntavierailun yhteydessä.

Jonas i fisken, 1991, keramiikkataide 29 x 34 x 3,5, keramiikka

Toivo Anttila

Auralainen kuvataiteilija, graafikko, valokuvaaja Toivo Anttila (1910 - 2001) opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1933-37 opettajinaan muun muassa Ragnar Ungern, Theodor Schalin, taidegraafikko Anders Holmqvist ja häntä seurannut Harry Henriksson. Anttila debytoi graafikkona Turussa vuonna 1936, jonka jälkeen hänen töitään on ollut esillä sekä yksityisissä että ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on valmistanut myös lyhytelokuvia ja osallistunut menestyksellisesti lukuisiin valokuva- ja lyhytelokuvakilpailuihin.

Louhoksella, 1987, grafiikka 36,5 x 44 (65 x 75), lino, paperi
Louhoksella, grafiikka 36,5 x 44 (65 x 75), lino, paperi

Saara Anttila

Taiteilija Saara (Pirkko) Anttila (1937 - 2011) oli Liedon Ylipunitun talon vanhin tytär. Hän valmistui keskikoulusta vuonna 1954 ja jatkoi opintojaan Turun piirustuskoulussa vuoteen 1958. Saara Anttila piti eläessään seitsemän omaa näyttelyä. Retrospektiivinen kahdeksas näyttely järjestettiin Nautelankosken museossa vuonna 2015. Hän teki grafiikkaa, maalasi öljyväreillä sekä yhdisti tussia akvarelleihin. Saara Anttilan tuotantoa esitellään näillä sivuilla laajemmin omana verkkonäyttelynään.

Liedon kirkonportti, 1981, maalaus 26 x 36 (43,5 x 53,5), akvarelli, paperi
Kukkia, 1968, maalaus 83,5 x 38,5 (42,5 x 47,5), öljy kankaalle
Kevätaamu, 1982, maalaus 40,5 x 57,5 (64 x 80,5), akvarelli, tussi, paperi
Jokimaisema, 1984, grafiikka 28,5 x 40 (43 x 54,5), lyijykynä, tussilaveeraus, paperi
Nautelankosken jääpato, 1983, grafiikka 28,5 x 40 (43 x 54,5), lyijykynä, tussilaveeraus, paperi
Nautelankosken silta, 1983, piirustus 28 x 40 (43 x 54,5), tussi, paperi

Mika Anttila

Stig Nybergin muotokuva, 2003, maalaus 94 x 69 (111 x 85), öljy, kangas

Alopaeus

Meillä on taiteilija Alopaeuksesta valitettavan vähän tietoja. Kaikki lisätieto otetaan kiitollisuudella vastaan!

Kultaranta, 1992, tekstiilityö 212 x 182, nahka, applikointi, tilkkutyö

Milja Aarnio

Milja Aarnio, alun perin Lehikoinen (1923 - 2011) oli turkulainen kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija, jonka tunnetuin teos on pronssiveistos Merenneito (1965) Tampellan teollisuusalueella Tampereella. Aarnio opiskeli Helsingissä Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1946 –1949 ja Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1961–1963.

Aarnion teoksia esiteltiin ensi kertaa julkisesti Turussa vuonna 1958. Hänen varhaisimmat julkisesti esitellyt teoksensa olivat vesivärimaalauksia, mutta parhaiten Aarnio tunnetaan saviveistoksistaan.

Sadonkorjuu, 1987, keramiikka 50 x 43 x 19, puna- ja valkosavi, maali

Tekijä tuntematon

Liisa Lohikäärme, tekstiilityö 190 x 146, poppana, narutyö
Aurajokimelonta -95, reliefi 58,5 x 58, puu
Liedon kirkon kellotorni, grafiikka 33 x 24 (46 x 36,5), lyijykynä, tussi, paperi
Liedon keskustaa, grafiikka 33 x 24 (46 x 39,5), tussi, paperi
Parmaharju, 1989, grafiikka 33 x 24 (46 x 39,5), tussi, paperi
Liedon kirkon kellotorni, 1989, grafiikka 33 x 24 (46 x 39,5), tussi, paperi