The Lieto Museum
Translation going on.
The Museum in Tarvasjoki
Café and museum shop
Kyröntie 30b, 21450 Tarvasjoki
Tel. 050 593 1692
info(a)liedonmuseo.fi
Open June 12. - August 31. at Sundays 11 am - 3 pm.
The museum is open also during separately announced events and year-round upon arrangement.
​
Free Entry
​
Tarvasjoki Homestead Organization Tarvaiset ry.
+358 (0)44 500 5002 / Juha
+358 (0)44 484 7412 / Kalervo
​
Lieto Guides Association
+358 (0)44 484 8147 / Ensi
Museo toimii vanhassa lainamakasiinissa, joka sijaitsee Tarvasjoen kirkonkylässä, vuonna 1779 valmistuneen barokkitornisen puukirkon vieressä.
The History of the Homestead Museum in Tarvasjoki
Tarvasjoella suunniteltiin museon perustamista vuonna 1954, jolloin museoksi ajateltiin Kallelan Ali-Knaapin umpipiharakennuksia. Hanke kaatui kuitenkin rahoituskysymykseen. Vuotta myöhemmin ostettiin kunnalle Haaviston rakennukset, jotka edustivat häviämässä olevaa mäkitupalaisten ja käsityöläisten asuinympäristöä 1800-luvulla.
Kallelan Knaapin umpipiha on rakennettu 1830-luvulla.
Vaunuseppä Bonnet rakensi kesällä 1828 Haaviston mökin. Hänen jälkeensä mökissä asui muun muassa satulaseppä Holmsten perheineen ja leskirouva Lindfelt tyttärineen. Museoksi rakennus hankittiin 1950-luvulla.
Rakennus rappeutui vuosikymmenten saatossa. Lopullisesti Haaviston tarina museona päättyi 1980-luvulla, kun Kyröntietä kunnostettiin. Tielinjaus kulki aivan Haaviston editse, jolloin katsottiin parhaimmaksi siirtää rakennus paikaltaan ja luopua sen museokäytöstä kokonaan.
Museo muuttaa lainamakasiiniin
Kun Haavisto todettiin huonokuntoiseksi, siirrettiin aluksi esineistöä Tarvasjoen kirkon viereiseen lainamakasiiniin turvaan, ja kun Haavistosta päätettiin luopua kokonaan, tuli lainamakasiinista Tarvasjoen kotiseutumuseo.
Päätös lainamakasiinin rakentamisesta oli tehty Euran pitäjänkokouksessa 28.3.1852. Rakennuksen tontti oli lunastettu vuonna 1857 Kirkonkylän ratsutilalliselta Juha Uusitalolta viidellä hopearuplalla. Rakennustöihin päästiin kesällä 1859. Makasiinin ensimmäiseksi kirjanpitäjäksi valittiin lukkari Heikki Widgren. Mittareina toimivat rusthollarit Juha Seppä ja Matti Nokka. Hätäapujyvästöön kerättiin kappa rukiita hengeltä ja siemenviljajyvästöön tynnyri rukiita ja tynnyri ohria manttaalilta. Hirsinen viljavarasto laudoitettiin päältä vuonna 1866. Varkauksien estämiseksi rakennus on tehty umpinaisen kivijalan päälle, ja hirsisten ulkoseinien ja laarien välissä on käytävä. Makasiinin ulko-ovi on suljettu neljällä lukolla.
​
Toiminta lainamakasiinina päättyi vuonna 1968.
Lainamakasiini kirkon kupeessa koki suurimmat muutokset vuonna 2002, jolloin näyttelytiloja uudistettiin perusteellisesti. Alakerran siiloihin puhkaistiin ovet, ja yläkerran tyhjä tila otettiin näyttelykäyttöön. Pysyvä näyttely Härkätien kaupankäynnistä ja kulkijoista valmistui osana Härkätien paikallismuseot -hanketta.