Loukinaisten kylän maat levittäytyvät laajalle alueelle Aurajoen ja Littoistenjärven välille. Maastoltaan seutu on vaihtelevasti peltoa ja metsäsaarekkeita. Vanha kyläkeskus sijaitsee Hämeenlinnantien varrella Aurajoen ja Savijoen laaksojen risteyksessä, mutta kylän entiset takamaat ulottuvat kauas kehätien taakse Littoisiin. Loukinainen on yksi Liedon suurimmista kylistä.

​

Loukinaisissa on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Hämeentien halkoma Haimionmäki on rautakautisista kalmistoista tunnetuin. Haimionmäki on Loukinaisten kylän pohjoispuolella mäntyjä kasva kallioinen mäennyppylä. Alue leikattiin 1950-luvulla kahtia, kun kymppitietä rakennettiin Turusta Hämeenlinnaan. Tietöiden yhteydessä löytyi yllättäen muinaisesineitä, jotka johtivat arkeologisiin kaivauksiin. Haimionmäen polttokenttäkalmistosta löytyi runsaasti koruja ja näiden osia. Tärkeimpiä ovat olleet merovinkiaikaiset ja viikinkiaikaiset soljet, jotka kertovat kalmistoa käytetyn 700-luvulta viikinkiajan loppuun. Paikalta löytyi myös ristiretkiaikaan ajoittuvaa esineistöä, kuten 1100-luvulta peräisin oleva pronssiriipus. Paljastuneen kalmiston säilynyt osa lunastettiin valtiolle muinaismuistoalueeksi.

 

Vanhin säilynyt asiakirja kylästä on 1300-luvun alkupuolelta. Kylän nimen alkuperälle on monta vaihtoehtoa. Nimi saattaisi viitata muinaissuomalaiseen henkilönimeen Loukia; Matti Lowkia-niminen mies mainitaan vanhoissa historialähteissä. Toisaalta nimi voi tarkoittaa kallioista luonnonmuodostelmaa, loukasta. Loukinaisten ruotsinkielinen nimi Lokanes voi myös olla vanhaa perua ja viittaisi tällöin muinaisruotsin sanaan lauk.

​

Voimakas uudisrakentaminen on muuttanut Loukinaisten kyläkuvaa viimeisinä vuosikymmeninä. Vanhaa kylätonttia ympäröiville pelloille Hämeentien tuntumaan on noussut runsaasti uutta pientaloasutusta. Loukinaisten tunnetuimmat uudisrakennukset ovat alakoulu, Liedon paloasema sekä Tuulissuon teollisuusrakennukset. Merkittävimmät historialliset rakennukset ovat puolestaan Loukinaisten vanha koulu sekä useat 1500-luvulta peräisin olevien kantatilojen päärakennukset.

​​

Kulttuurihistoriallinen kyläkeskus

 

Loukinaisissa oli 1500-luvun puolivälissä seitsemän taloa, joista kuuden kantatilat ovat säilyneet nykypäiviin saakka: Mikola, Setälä, Iso-Heikkilä, Vakoinen ja kaksi Taka-Heikkilä-nimistä taloa. Yhtä lukuunottamatta talot olivat kruunun omistuksessa, ja kaikki suorittivat ratsupalvelusta eli niiden tehtävä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Vastapalveluna ne saivat verohelpotuksia. Matintalo oli ainoa, joka ei joutunut kruunun omistukseen.

​

Loukinaisten vanha kyläkeskus erottuu saarekkeena peltojen ja omakotialueiden keskellä. Kyläkeskuksessa on paljon arvokasta vanhaa rakennuskantaa monessa pihapiirissä, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Useimmat rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta.

​​

Avantin/Tuulissuon kasvava teollisuusalue

​Turun Kehätien varrelle on kohonnut Avantin/Tuulissuon 350 hehtaarin kokoinen teollisuusalue, jossa on nykyään noin 250 erikokoista yritystä. Työntekijöitä yrityksissä on noin 2 500. Avanti on kehittymässä ennen kaikkea  logistiikkakeskukseksi. Se tarkoittaa kuljetus- ja jakeluyrityksiä, joista DB Schenker on suurin. Lisäksi löytyy  varastoja ja tukkukauppiaita, raskaan kaluston myyjiä ja kaluston huoltofirmoja. Kasvava raskas liikenne vaatii useita vuosia kestäviä laajennuksia ja parannuksia Kehätiellä.

​​

Loukinaisten koulu

​

Loukinaisten kansakoulu rakennettiin Kukonharjan mäelle Hämeentien Aurajoen puoleiselle alueelle vuonna 1901. Varat lahjoitti Littoisten verkatehtaan patruuna Louis Schnitt Paul-veljensä kanssa. Myös johtajan lapset kävivät tätä koulua. Pihalle nousi myöhemmin toinenkin koulutalo. Nykyinen alakoulu valmistui Hämeentien varteen vuonna 1962. Vanhassa koulussa toimii nykyään Kukonharjan päiväkoti.