Vanhalinnan kylä Liedon lounaiskulmassa ulottuu pitkänomaisena alueena Aurajoelta Littoistenjärvelle. Kylän läpi jokea myötäillen mutkittelee hiekkapäällysteinen Hämeen Härkätie, jonka varrella kohoaa Vanhalinnna linnavuori. Linnavuoren ja Hämeentien välissä on runsaasti uutta asutusta, muun muassa Keskiorteen alue. Hämeentien eteläpuolella on Tammitien asutusalue ja siitä pohjoiseen, Loukinaisten rajalla Metsolan asutusalue. Myös Littoisten verkatehtaan rakennukset kuuluvat Vanhalinnan kylään. Vakiintuneen käsityksen mukaan verkatehtaan aluetta pidetään nykyisin kuitenkin osana Littoisten aluetta, joka esitellään näillä sivuilla omana taajamanaan. Pohjoiseen päin Hämeen Härkätietä kuljettaessa, Loukinaisten kylän rajalla, on vielä Myllymäen asuntoalue.

Vanhalinna on ollut asuttu jo esihistoriallisen ajan lopulla. Se oli suomalaisen oikeuden kylä, joka kuului Loukinaisten jakokuntaan. Vanhalinna oli yksinäistila, joka oli vuoteen 1438 Ruotsin kruunun ja sen jälkeen keskiajan loppuun Turun piispanistuimen omistuksessa. Tila joutui vuonna 1527 kruunulle, joka läänittei sen Anders Barscherille. Läänityksen haltijoita olivat muun muassa Hans Bagge ja Heikki Heikinpoika 1600-luvulla. Kauppias Karl Siercken osti tilan perintötilaksi vuonna 1739, jolloin Vanhalinna siirtyi porvarisomistukseen.

Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen vuonna 1930, jolloin tilakeskuksen uusklassinen päärakennus oli juuri valmistunut. Mauno ja Ester Wanhalinna alkoivat rakentaa kodistaan elävää museota ja turvasivat elämäntyönsä lahjoittamalla tilan Turun Yliopistolle vuonna 1956. Vanhalinnassa on ollut torppia 1800-1900-luvuilla yhdestä kolmeen, nimeltä tunnettuja taksvärkkitorppia ovat Latnas, Pulkkio, Leino, Alho ja Mäkilä.

​

Rautakautinen hautapaikka

Vanhalinnan linnavuori on muinainen merkittävä puolustuspaikka, joka on toiminut Turun linnan edeltäjänä. Linnoituskäytössä se oli rautakaudelta 1360-luvulle saakka. Vanhalinnan merkitys alkoi vähentyä, kun Turun linna valmistui Aurajoen suulle. Sen jälkeen linna raunioitui ja sitä alettiin kutsua "vanhaksi linnaksi".​

​

Vanhalinnasta löytyy myös Aittamäen rautakautinen hautapaikka. Alueen vanhimmat löydöt ajoittuvat jo kivikauden lopulle, jolloin Vanhalinnan vuori oli vielä kalliosaari meren lahdessa. Vuoren laelta löytyneet saviastian kappaleet ja kiviesineet kuuluivat saaristossa kulkeneille pyyntimiehille.