Vähävankion kylän maat ulottuvat usean kilometrin pituisena kapeana kiilana Turun Kehätieltä aina Hämeentien tuntumaan. Kylärajoista johtuen Vähävankion asutus on hajallaan; huomattava osa alueesta on metsää tai peltoa.  

​

Vähävankio on Liedon kylistä nuorimpia ja se on todennäköisesti alkuaan Vankiosta lohkottu tila. Sen mailta Savijokeen laskevan ojan töyräältä on löytynyt viikinkiaikainen hevosenkenkäsolki, joka saattaisi viitata rautakautiseen kalmistoon. Lähistöltä ei ole kuitenkaan löytynyt selviä asutukseen viittaavia merkkejä. 

​

Keskiajan lähteissä Vähävankiosta ei ole tietoja. Tuolloin se on ollut todennäköisesti osa Vankion kylää. Kylä oli 1500-luvulla Turun tuomiokirkon omistuksessa. Talon rinnakkaisnimenä on käytetty Ratua, joka palautuu ilmeisesti 1500-luvun lopulla tilaa isännöineeseen Jaakko Ratustajaan.

​

​Kylän mailla sijaitsee myös suojeltu tammi.