Hiisi sijaitsee Aurajokilaaksossa Vääntelän ja Moision kylien välissä. Vanhalle Tampereentielle ulottuva alue on harvaan asuttu ja pääasiassa peltomaisemaa.

​

Hiisin seutu on ilmeisesti ollut asuttu jo esihistoriallisen ajan lopulla. On todennäköistä, että Hiisissä sijaitsi ennen kristinuskon tuloa Liedon muinaispitäjän keskus, uskonnollisten menojen kulttipaikka, uhrilehto eli hiisi. Siihen viittaavat uhrilehtoa tarkoittava kylännimi sekä lähistöllä sijaitsevat Moisio ja Vanhalinna. Moisio olisi siten ehkä toiminut pakanallisen ajan päälliköiden asuinkartanona, Vanhalinna oli puolustuspaikka ja Hiisi mahdollisesti uskonnollisten menojen pitopaikka. Tätä oletusta tukee myös se, että kristinuskon saatua jalansijaa kaikki nämä kolme tilaa otettiin kirkon haltuun. Hiisin merkityksen on arveltu olleen niin laaja, että se olisi antanut aiheen Liedon ruotsinkieliselle Lundo-nimelle, joka tarkoittaa lehtoa. Hiisi ei kuitenkaan ollut seudun ainoa kulttipaikka, vaan vähäisempiä uhripaikkoja tunnetaan eri puolilta pitäjää.

​

Paikallisissa oloissa suhteellisen suuri Hiisin yksinäistila joutui jo varhain Turun piispalle, jonka alaisuudessa se oli vielä 1500-luvun puolivälissä. Sitten tila siirtyi muiden piispantilojen tavoin kruunulle. Moision Alitalon omistaja, ratsumestari Henrik Falckenhagen, osti tilan vuonna 1662 kruunulta. Myöhemmin tila oli hänen leskensä Ebba Flemingin hallinnassa ja sitten porvarisomistuksessa, kunnes se lunastettiin perinnöksi vuonna 1760. Sittemmin se autioitui, ja viljelykset liitettiin 1900-luvun alkupuolella Vääntelän Säterin tilaan ja rakennukset purettiin. Hiisin vanha tilakeskus on sijainnut Vääntelästä Moision suuntaan vievän kylätien varrella Aurajoen pohjoispuolisessa laaksossa. Jäljellä on vielä kellariraunioita. Lähellä on toisetkin rauniot, josta on vähän kivijalkaa näkyvissä. Siinä on asunut aikoinaan Säterin tilan ratsumies. Alue on tutkimaton ja museoviraston suojeluksessa.

Yksi rakennus on kuitenkin säilynyt: Hiisin torppa Koivuniemi.