MOISIO
Moision kylät maat sijaitsevat Aurajoen mutkassa vastapäätä Liedon keskustaa. Kylän maisemakuva on suurelta osin peltoaukeaa, jonka metsäsaarekkeisiin pääosa harvasta rakennuskannasta on sijoittunut.
Perimätiedon mukaan Moisio on Liedon vanhin kylä. Asialle ei ole kuitenkaan saatu arkeologista vahvistusta, sillä alueelta ei ole löytynyt todisteita esihistoriallisista kalmistoista. Moisio-nimi viittaa Aurajokilaakson muinaispitäjän vaiheisiin. Kartanoita on Virossa nimetty moisioiksi, joten on arveltu, että Suomessakin Moisio-nimiset talot ovat olleet muinaisten johtomiesten asuinpaikkoja. Moisio-nimitystä on tosin käytetty myös metsään raivatusta pellosta, joten Liedon Moisio saattaa olla päällikön asuinkartanon sijasta muinaispitäjän tarpeisiin tai Vanhalinnan ylläpitoon raivattu pelto.
Kylä on varmuudella kuitenkin asutettu viimeistään 1200-luvun alussa, jolloin se joutui piispan omaisuudeksi. Piispa otti haltuunsa myös naapurikylän Hiisin, joka lienee vanha uskonnollinen kulttipaikka. Kirkon kiinnostus osoittaa, että kylät ovat olleet jollain tavalla merkittäviä pakanallisella ajalla. Uuden ajan alussa 1500-luvulla Moisiossa oli kaksi nykyäänkin olemassa olevaa tilaa, Ylitalo tai Ylistalo, jota kutsutaan myös Moisioksi ja Alitalo. Piispa omisti molemmat talot, kunnes ne joutuivat kruunun haltuun.
MOISIO KARTALLA
Moision taloja
Kun Kustaa Vaasa vuonna 1556 vaihtoi tilan Marttilan Juvaan, Alitalo päätyi rälssitilaksi ja oli muun muassa Spåre- ja Silfverspåre-sukujen omistuksessa. Ison reduktion yhteydessä tila peruutettiin ja siitä muodostettiin kruununluonteinen upseerin virkatalo. Tila oli lampuotien viljelyksessä, mutta toisinaan siellä asui myös tilan haltija.
Ylitalon varhaisvaiheet ovat yhteneväiset kylän toisen kantatilan Alitalon kanssa. Tila oli 1500-luvun jälkipuoliskolta lähtien rälssitila ja nautti säterivapautta. Ylitalon omistajia Ruotsin vallan aikana olivat muun muuassa sotamarsalkka Klaus Hornin leski Kerstin Krumme sekä Spåre- ja Silfverspäre-sukujen edustajat. 1700-luvulla omistajat eivät asuneet tilalla, vaan se oli lampuotien hallussa. 1800-luvun alussa tilan omisti arkkitehti Carlo Bassi.
Tarinoita
Kulttuurimaisemaa
LM/vaD44:1:25
LM/va/D44:1:27
LM/va/D44:1:19
LM/vaD44:1:25