Vääntelä sijaitsee Liedon lounaiskulmassa. Sen maat ulottuvat pitkänä kiilana kallioisen metsäalueen läpi Tampereentien tuntumaan. Kylän kantatilat rinnepeltoineen ovat säilyttäneet tyypillisen varsinaisuomalaisen maanviljelysmaisemansa. Kylän nimen alkuperä on epäselvä. Vanhoissa lähteissä se on kirjoitettu muotoon Väntiälä, joka saattaisi viitata henkilönimeen Vääntiä. On esitetty myös, että se saattaisi johtua erisnimestä Vende, jota on esitetty myös Vintalan kylän alkuperäksi.

​

Ensimmäiset kirjalliset tiedot kylästä ovat 1400-luvun alusta. Tuolloin Vääntelän Antti Äijönpoika myi asumattoman maa-alueen Olavi Tavastille. Uuden ajan alussa 1500-luvulla Vääntelässä oli kolme taloa, joista ovat jäljellä vielä Jaakkola ja Uotila. Jaakkolan kantatila halottiin kahtia 1700-luvulla Uusi- ja Vanha-Jaakolaksi.  Kylän naapurina sijaitseva Hiisin yksinäistalon historia liittyy Vääntelän vaiheisiin. 1900-luvulla alussa Hiisin maat yhdistettiin Vääntelän Uotilaan. 

 

Kylään kuului enimmillään seitsemän torppaa. Vääntelän talojen lukumäärä nousi melkoisesti sodan jälkeen. 1940-luvun loppupuoliskolla taloja oli yhdeksän ja vuonna 1955 jo 41. Lukumäärä oli kuudenneksi eniten kaikista Liedon kylistä.  

​

Vääntelän uhrikuopat

 

Vääntelän kylä liittyy Pahkan-Sauvalan alueeseen, jossa on sijainnut aikanaan tiheä rautakautinen asutuskeskittymä. Kylän mailta läheltä Aurajokea on löytynyt kallio, jossa on peräti 75 esihistoriallista uhrikuoppaa. Vielä vanhempi muinaislöytö on kivikauden aikainen. Uotilasta on löytynyt kirves, joka lienee kuulunut silloisessa saaristossa kulkeneelle pyyntimiehelle.

​

​Väänteläntieltä sillalle

 

Väänteläntie on aikanaan ollut pitäjässä tärkeä kulkureitti. Se kulki Vanhalta Tampereentieltä Vääntelänkoskelle, jonka saattoi ylittää jalkapatikassa tukeista tehtyä siltaa pitkin tai kuivana aikana jopa hevosella. Tie kuului osana poikittaistiehen, joka erkani Tampereentieltä ja kulki Ilmaristen kautta Vääntelään ja edelleen Sillilän kohdalla Hämeentielle. 1800-luvun puolivälissä tie muutettiin kuitenkin kylätieksi, sillä sen katsottiin hyödyttävän vain harvojen kylien asukkaita.

 

Vääntelään suunniteltiin pitkään Aurajoen ylittävää kunnon siltaa mutta valitukset torppasivat hankkeen. Vääntelänkosken silta valmistui lopulta Aliskulman maanomistajien ja kunnan yhteisesti kustantamana vuonna 1907. Maanomistajat kuitenkin vetäytyivät ylläpitämästä siltaa vuonna 1920, ja kunta kunnosti siihen saakka ajokelpoisen sillan pelkästään jalankulkijoille. Vaaralliseksi ränsistynyt silta korjattiin perusteellisesti vuonna 1944.

​

Vääntelänkosken myllyn vaiheita

​

Liedossa oli jokien ja purojen varsilla useita kotitarvemyllyjä. Vääntelänkoskessakin oli mylly jo 1580-luvulla. Vanhojen kotitarvemyllyjen rappeutuessa uusia ei enää rakennettu tilalle. Sen sijaan rakennettiin teollisia myllylaitoksia, joista suurin oli Nautelan mylly. Vääntelänkosken viimeisin mylly oli mylläri Konrad Ojalan rakentama vuonna 1916 ja siinä oli kolme kiviparia. Mylly purettiin vuonna 1958 ja jäljellä on enää kivijalka.