Kukkarkosken kylä sijaitsee Aurajoen laaksossa. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan pienehkön kylän maat rajoittuvat Vintalaan ja Punittuun. Joen vastarannalla sijaitsee Nautelan ja Tammentaan kylät. Kylälle nimensä on antanut Kukkarkoski, joka nykyään tunnetaan paremmin Nautelankoskena. Vanhoissa arkistolähteissä kylää on usein kutsuttu myös pelkästään Koskeksi.

Kylä mainitaan ensi kerran vuoden 1540 maakirjassa, jolloin Kukkarkoski oli yksinäistila. 1600-luvulla tila oli muun muassa Liedon kirkkoherran ja kappalaisen hallinnassa. Kylässä oli 1700-luvulla kaksi tilaa, jotka sijaitsivat kahden puolen kylätietä suunnilleen nykyisen Korsutuvan kohdalla, vastapäätä Nautelan myllyä. Tilat välillä yhdistettiin ja välillä jaettiin. Lopulta Kukkarkosken maat liitettiin Nautelan kartanoon ja rakennukset purettiin. Maanlohkomisia suoritettiin ensimmäisen kerran vuonna 1925, jolloin kantatilasta erotettiin Krinttilän, Lintulan ja Perälän tilat.

​

Kosken varrella on suojeltu koskilehtorinne ja jokivarsilehto, johon toi tutustua luontopolkua seuraamalla. Alueella on myös runsas ja monilajinen linnusto. Itse koskesta, koskella sijaitsevasta myllystä, myllärintuvasta ja museosta voit lukea tarkemmin Nautelan kylän sivuilta.

Kukkarkosken muinaismuistoalue

Kukkarkosken mailta on tehty merkittäviä esihistoriallisia löytöjä. Sen kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto on yksi Suomen merkittävimmistä kivikautisista muinaisjäännöksistä. Alueelta tunnetaan kaksi kivikautista asuinpaikkaa sekä kalmistoalue.

Löydöt kertovat pitkäaikaisesta asutuksesta lähes 6 000 vuotta sitten, jolloin Kukkarkosken alue oli saari melko avoinaisen meren lahden pohjukassa. Jääkauden jälkeen maa on kohonnut meren alta hitaasti, ensin pieninä saarina, myöhemmin suojaisina niemekkeinä muuttuen lopulta sisämaaksi. Kukkarkosken muinaisjäännösalue on 35-40 m nykyisen merenpinnan yläpuolella.

​

Lue lisää Liedon museon sivuilta

​