Tursas on viimeisimpiä Aurajokivarren kylistä Liedon puolella ennen Auraa. Pienen kylän maisemakuva on säilynyt maatalousvaltaisena jokilaakson peltoaukeineen. Kylän erikoinen nimi saattaisi perustua muinaishämäläiseen Tursas-jumalaan tai skandinaaviseen henkilönimeen Thor.

​

Muiden Aurajoen yläjuoksun kylien tavoin Tursas kuuluu ns. ruotsalaisen oikeuden kyliin, millä perusteella sen on arveltu muodostuneen myöhäiskeskiajalla. Kylä kuului Rähälän ja Vintalan laajaan jakokuntaan, mikä saattaisi merkitä sen olleen aikanaan näiden kylien uudisasutettuja takamaita.

​

Keskiaikaisissa lähteissä Tursaan kylästä ei ole mainintoja, mutta uuden ajan alussa 1500-luvun puolivälissä se käsitti kaksi taloa. Toinen oli Seppä, jota kutsuttiin kylän tavoin myös Tursaaksi, ja toinen ulkokyläläisten viljelyksessä ollut Raula. Kumpikin tila oli ajoittain asumattomana, Raulalla tätä vaihetta kesti 1500-luvun lopulta 1700-luvulle saakka. 1700-luvun lopulla talot eivät sijainneet perinteiseen tapaan vierekkäin, vaan Raulan talo oli Sepän talosta hiukan lounaaseen. Sittemmin talot yhdistyivät ja nimeksi vakiintui Tursas.