Nautela on yksi Liedon pohjoisosan kylistä Aurajoen yläjuoksulla. Kyläalue käsittää pääasiassa laajoja metsäsaarekkeiden reunustamia peltoaukeita. Naapurikyliä ovat Mäkkylä ja Tammentaka. Kylän nimen on esitetty viittaavan nauta-sanaan ja näin karjanhoitoon.

 

Nautelan mailta on tehty useita rautakautisia löytöjä, jotka osoittavat kylän asutuksen ulottuvan jo esihistorialliselle ajalle saakka. Vanhan kylämäen tuntumassa on ollut kalmisto. Rautakautisen asutuksen on arveltu sijainneen nykyisen Nautelan kartanon Aurajokeen viettävällä alueella.

 

Kylässä oli 1500-luvun puolivälissä neljä tilaa: Anttila, Marttila, Heikkilä ja Knaapi. Näistä jäljellä on enää Knaapi, josta tuli myöhemmin Nautelan kartanon varsinainen kantatila. Siihen yhdistettiin Kukkarkosken yksinäistila 1800-luvun alussa, Nautelan Heikkilä 1800-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alussa Anttila sekä Marttila.Tilaan liitettiin myös osia Tammentaan kylästä.

​

Vanha kylätonttialue sijaitsi nykyisen Nautelan kartanon tuntumassa. Talot sijaitsivat tiiviinä kylänä Mäkkylästä johtavan tien molemmin puolin. Toinen tie kylään kulki Tampereentieltä. Nykyään vanhojen  kantatilojen rakennuskannasta on entisen Knaapin lisäksi jäljellä enää Marttilaan kuulunut asuinrakennus.

​

Uudempaa asutusta nousi kylän maille 1800-luvun lopussa kylätonttialueen liepeille Mäkkylän rajalle ja myös peltoaukeiden vastakkaisella sivulla sijaitseville Vankimäelle ja Paljasmäelle. Edellisen nimi on perimätiedon mukaan tullut siitä, että mäkeä oli aikoinaan käytetty vankienkuljetuksessa levähdyspaikkana. Kylän maille rakennettiin myös Pahkamäen koulun vanhimmat tilat 1800-luvun lopulla. Sodan jälkeen kylän maille nousi myös uudempaa, asemanseudun asutukseen liittyvää rakennuskantaa.

​

Nautelan erityispiirteitä on kartanon lisäksi yli puoli kilometriä pitkä koskialue, Kukkarkoski eli Nautelankoski sitä ympäröivine lehtoalueineen. Kosken partaalla on ollut myllytoimintaa halki vuosisatojen. Nykyään entinen Nautelan mylly on osa Nautelankosken museoaluetta, johon kuuluvat lisäksi Hakulan Jonkarissa sijainnut tupa ja uusi Lauri Nautelan museo. Kosken alapuolinen jokivarsilehto ja niitty ovat luonnonsuojelualuetta.

​

Lauri Nautelan museo

​

Nautelankosken arkeologis-kulttuurihistoriallinen paikallismuseo sijaitsee Liedon asemanseudulla. Museoon kuuluvat Lauri Nautelan museo, myllärintupa, vesimylly, sauna ja aitta. Myllärintupa on ollut alun perin Hakulan kylässä sijainnut Jonkarin umpipihan väentupa. Vesimylly on kuulunut alun perin Nautelan kartanolle.

 

Lauri Nautelan museo valmistui vuonna 2000. Yläkerrassa on näyttelytilojen lisäksi auditorio, kahvio ja museopuoti. Alakerrassa on kokoelmien säilytystiloja, esineiden huoltotiloja sekä tutkimus- ja toimistohuoneet. Museossa työskennellään ympäri vuoden. Nautelankosken museota ylläpitää Nautelankoski-säätiö.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

​

​

​

​

​

​

Museon alueella on Kukkarkosken kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto, joiden alueelta löytyneitä esineitä on esillä Lauri Nautelan museossa.

 

Kukkarkosken muinaisjäännös on osa valtakunnallista kulttuuriperintöä. Nautelankosken rakennukset ja ympäröivä luonto ovat kulttuurihistoriaa, koskialue on suojeltua Natura-aluetta.

 

Lue lisää: https://www.liedonmuseo.fi/

​

Nautelankosken luonnonsuojelualue

​

Nautelankoski on Aurajoen suurin koski. Putouskorkeutta Nautelankosken sillan kohdalla on 11 metriä ja kaiken kaikkiaan koko koskialueella 17 metriä. Koski on padolta lintutornin suvantoon noin 800 metriä pitkä. Luontoon voi tutustua merkittyä aarnipolkua pitkin. Polku kulkee molemmin puolin jokea.

 

Nautelankosken rantalehdot ovat suojeltua Natura-aluetta, joka pyritään pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena.

Nautelankosken koskialueella on sallittu vain luvanvarainen perhokalastus. Perinteistä onkimista ja muuta viehekalastusta voi harrastaa varsinaisen koskialueen ulkopuolella myllypadon yläpuolella sekä alasuvannossa lintutornin alapuolella.

​

Lue lisää: https://www.liedonmuseo.fi/nautelankoski