SIKILÄ
Sikilä on Aurajoen yläjuoksun viimeinen kylä ennen Auran rajaa. Naapurikylänä Liedon puolella on Tammentaka. Vanhan Tampereentien varrella sijaitsevan Sikilän alue on maastoltaan vaihtelevaa. Tien pohjoispuolella on metsäisiä mäkiä, eteläpuolella taas jokeen laskevia laahjahkoja peltoaukeita. Maatalousvaltaisesta yleisilmeestään huolimatta seutu on suhteellisen tiheään asuttu.
Arkistolähteissä kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun alussa, jolloin Paavali Sigge toimi lautamiehenä käräjillä. Kylän nimi saattaa viitata tähän vanhaan saksalais- tai ruotsalaisperäiseen henkilönimeen. Sikilästä käsin perustettiin Parikkalan kylä, joka kuitenkin oli tiiviisti sarkajaossa emokylänsä kanssa. Vuoden 1540-luvun maakirjassa mainitaan kaksi taloa, Ruona ja Pilpola, jotka laskettiin kuuluviksi Parikkalan kylään. Myöhemmin Ruonasta on käytetty myös Parikkala-nimeä. Sikilä oli uuden ajan alussa taloluvultaan varsin suuri. Edellä mainittujen lisäksi muita kantatiloja olivat Marttila, Simola eli Kylä, Löyhä eli Mäki ja Lampola. Viimeksi mainitusta lohkottiin vielä muun muassa Kylänpää ja Äyräpää.
Vanhojen kantatilojen talouskeskukset sijaitsivat isonjaon aikaan 1700-luvun jälkipuoliskolla kahden puolen kylätietä, Marttila ja Löyhä pohjoispuolella ja muut eteläpuolella. Marttilan tilakeskus siirrettiin nykyiselle paikalleen ilmeisesti 1900-luvun alussa tilajaon yhteydessä ja Pilpolan rakennukset purettiin sodan jälkeen 1940-luvulla. Kylän maista lohkottiin 1900-luvun alussa useita palsta- ja asutustiloja.
Sikilän asukkaat ovat olleet historiallisesti urheilusta väkeä, sillä kylän nuoret miehet perustivat oman urheiluseuran, Liedon Parman, vuonna 1907. Urheiluseuran Parmalan tanssilava oli suosittu paikka, ja tansseissa kävi väkeä ulkopaikkakuntalaisia myöden. Sikilässä on toiminut Lammin talossa myös Osuuskauppa.
SIKILÄ KARTALLA
Sikilän taloja
Ruona on yksi Sikilän kantatiloista. Varhaisin kirjallinen tieto tilasta on 1500-luvulta. Ruona on kuulunut muiden Sikilän talojen tapaan Kustaa Hornin rälssiin vuoteen 1683 ja oli lampuotien viljelyksessä. Isojaon jälkeen talo pysyi jakamattomana kruununtilana koko Ruotsin vallan ajan.
Lampola on ollut myös yksi tilan vanhoista kantatiloista. Varhaisimmat tiedot siitä ovat jo keskiajan lopulta. Talo siirtyi 1500-luvun jälkipuoliskolla tilusvaihdossa kruunulle ja saman vuosisadan lopulla se oli rälssitilana ja muun muassa de la Gardie- ja Kurki-sukujen omistuksessa. Sittemmin Lampolasta tuli Pöytyän Auvaisten ratsutilan aputila. Talosta erotettiin 1700-luvun kuluessa Kylänpään ja Äyräpään tilat.
Tarinoita
Kuuntele kun Vihavaiset kertovat, miten Sikilän osuuskaupan talo syttyi tuleen ja oli tuhoutua kokonaan.
Kulttuurimaisemaa
LM/va/5:243
LM/va/D83:861