Tarvasjoen eli entiseltä nimeltään Euran kunta oli itsenäinen kunta vuosina 1859 – 2014. Sitä ennen se kuului Marttilan pitäjään kappeliseurakuntana. Koska sekaannuksilta Satakunnan Euran kanssa ei voitu välttyä, päätettiin Eura-nimestä luopua. Kunnan nimeksi oli ehdotettu myös Eurainen-nimeä, mutta vuonna 1910 otettiin käyttöön Tarvasjoki. Vuonna 2015 Tarvasjoki liitettiin Liedon kuntaan. Tarvasjokeen kuuluu yhteensä 23 kylää: Eura, Horrinen, Hungerla, Jauhola, Juva, Kallela, Karhula, Killala, Kirkonkylä, Kättylä, Liedonperä, Liiparla, Mäentaka, Satopää, Seppälä, Suitsula, Suurila, Tiensuu, Tuomarla, Tuorila, Tyllilä, Vähäheikkilä ja Yrjäntilä.

​

Paimionjoki virtaa Tarvasjoen halki, ja Tarvasjoen keskustan luona siihen yhtyy Paimionjoen suurin sivujoki, Pöytyän Karinaisista alkunsa saava Tarvasjoki. Pääosa Tarvasjoen alueesta on Paimionjoen vesistöaluetta, mutta Liedonperä naapurikylineen sijaitsee Aurajoen sivujoen Savijoen latvoilla. Maisemaa Tarvasjoella hallitsevat laajat savitasangot, joita paikoin rikkovat kalliosydämiset moreenimäet. Tarvasjoen tienoot ovat esihistoriallisena aikana kenties olleet varsinaissuomalaisten erämaita ja seudun vanhat kulkuväylät erämiesten vakituisia reittejä pyyntimailleen. Vanhin Tarvasjokea koskeva kirjallinen maininta tunnetaan Turun tuomiokirkon kopiokirjasta vuodelta 1316. Tuolloin piispa myi uudisasutusalueella sijaitsevia, Tarvasjoelle paikannettuja tiloja turkulaiselle porvari Hartmanille. Paikallinen asutus syntyi kirkon ympärille ja muodostui luontevasti omaksi saarnahuonekunnakseen.