EURA
Eura sijaitsee Tarvasjoen keskustassa Hämeen Härkätien varressa. Euran itä- ja eteläpuolella virtaa Tarvasjoki, joka yhtyy keskustan lounaispuolella Paimionjokeen.
​
Vanhat rakennukset
​
Vuonna 1570 Eurassa oli kuusi taloa: Kirsti, Nokka, Polpo, Seppä, Knaapi sekä nimeltään tuntematon talo. Tilojen jakamisen seurauksena 1700-luvulla kylästä löytyi Knaapi, Seppä, Nokka sekä Kirstistä halotut Vanha- ja Uusitalo, Knaapista jakautunut Kylä-Knaapi ja Tie-Knaapi sekä Sepästä erkaantunut Simola. Useimmat kantatilat sijaitsivat Euran saarekkeessa, noin kilometrin päässä keskustasta. Vuonna 1857 tiiviisti rakennetulla pienellä alueella syttyi tulipalo, joka sai alkunsa Nokan talon prännistä. Palo levisi nopeasti ja kaikki saarekkeen talot Seppä, Nokka, Knaapi, Uusitalo, Kirsti ja Vanhatalo tuhoutuivat. Palon jälkeen tilojen paritupatyyppiset päärakennukset rakennettiin entisille paikoilleen 1800-luvun jälkipuoliskolla. Päärakennusten alle jäi luonnonkivistä holvattuja kellareita, jotka oli tehty ennen paloa. Näistä löytyi mustaksi nokeentunut holvikatt
Vanhoista rakennuksista on jäljellä vielä muun muassa Kirstin, Vanhatalon, Uusitalon ja Sepän taloissa sekä osa Tie-Knaapin väentuvasta, joka on siirretty kylän keskustan läpi kulkevan tien varrelle. Eura on Tarvasjoen kylistä nopeimmin kasvava kylä. Uutta omakoti- ja rivitaloasutusta on syntynyt pelloille keskustan tuntumaan, muun muassa Virolan, Hankaanmäen ja Päivärinnan asuntoalueet.
​
​Euran mylly
​
Euran mylly rakennettiin vuonna 1940 Rojolan koskeen Paimionjokeen. Kaksikerroksinen myllyrakennus on ollut yleisessä käytössä vielä vuonna 1958. Myllyssä jauhettiin Euran, Kirkonkylän ja lähikuntien jauhoja. Yläkerrassa oli jauhomylly, alakerrassa oli sirkkelisaha ja pärehöylä.
​
Ensimmäinen kansakoulu pitäjään
​
Euran saarnahuonekunnassa aloitti rippikoulu toimintansa vuonna 1767 ja kiertokoulukin vuonna 1848. Pitäjässä oli vuosina 1780 - 1810 ollut käytössään kaksi yksityisopettajaa, jotka antoivat lapsille alkeisopetusta ja käyttivät siitä hyvästä Euran koulumestarin eli pedagogin arvonimeä. Euran kylään avattiin pitäjän ensimmäinen kansakoulu vuonna 1883. Lukkari Heikki Widgren lahjoitti tonttimaan Simolan Pärkinmäestä.
Työväentalosta Nuorisoseurantalo
​
Euran kappelin työväenyhdistys (myöhemmin Tarvasjoen työväenyhdistys) rakensi Euraan työväentalo Vuorilinnan vuonna 1911. Talossa pidettiin kokouksia, tapahtumia ja tansseja, kunnes talkootoiminta hiipui ja rakennus jäi tyhjäkäynnille. Vuosituhannen alussa Tarvasjoen Nuorisoseura vuokrasi rakennuksen, rakensi pihaan katsomon ja alkoi järjestää pihassa kesäteatteria. Kun Nuorisoseura sai myytyä oman purkukuntoon menneen vuonna 1909 valmistuneen talonsa tontteineen, se osti työväentalon omaan käyttöönsä. Nuorisoseurassa toimivat paikallinen kesäteatteri, kansantanssiryhmä Krämpät sekä lastenteatteri TaNuLa.
​
Kaupat ja pankit
​
Tarvasjoen osuuskassan ensimmäinen oma toimitalo Auranranta nousi Euraan vuonna 1936 . Talo oli varsin moderni, sillä se sisälsi maalaisoloissa harvinaisen pankkiholvin. Osuuspankille valmistui uusi toimitalo vuonna 1971, jolloin entiset tilat muutettiin henkilökunnan asunnoiksi. Nykyinen kylän ainoa pankki Osuuspankki sijaitsee Säästöpankin entisissä tiloissa.
Pitäjään rakennettiin ensimmäinen osuuskauppa vuonna 1906. Myöhemmin puretun rakennuksen tilalla sijaitsee kulmakunnan ainoa kauppa, K-kauppa Taateli. Kaikkiaan Tarvasjoella on ollut lähes 20 kauppaa.
Kulttuuri- ja kokoontumistilat
​
Osuuspankin entinen liiketila muutettiin kirjastoksi. Kirjasto lopetettiin kuitenkin Tarvasjoki-Lieto liitoksen jälkeen. Sen jälkeen tilaa käytettiin erilaisiin tilaisuuksiin, muun muassa Taide- ja kulttuuriviikoilla siellä järjestettiin taidenäyttelyjä ja muita tapahtumia. Myöhemmin tilat on ostanut yksityinen, jonka tavoitteena on vuokrata niitä yhteiseen käyttöön.
​
Kertun tupa
​
Tarvasjoen kotiseutuyhdistys sai vuonna 2015 perikunnan lahjoituksena Päivölän torpan, joka nimettiin Kertun tuvaksi. Sen pitkäaikainen asukas Kerttu Verho oli kaikkien tuntema vaatimaton nainen, joka vuosi toisensa jälkeen haravoi ja siivosi pyyteettömästi Tarvasjoen keskustaa. Kertun tuvassa on pysyvästi esillä Raija-Maijan nukkenäyttely, joka sisältää ison määrän vanhoja nukkeja. Tupa on auki sopimuksesta.
​
Hallinto ja muut palvelut
​
Tarvasjoki sai oman kunnantalon Tarvalan ja terveystalon vuonna 1948. Sittemmin Tarvasjoen liityttyä Lietoon ja Hyvinvointikeskuksen valmistuttua, rakennukset ovat siirtyneet yksityisomistukseen. Rakennukset on tarkoitus kunnostaa asuinnoiksi sekä airbnb-tyyppisiksi majoitustiloiksi. Ukrainan kriisin aikana Tarvala on ollut ensiarvoisen tärkeä Ukrainasta paenneiden ihmisten kotina.
​
Monipuolinen hyvinvointikeskus valmistui päätien varteen vuonna 2010. Rakennuksessa hoivataan saman katon alla niin vanhuksia, päiväkoti-ikäisiä kuin terveyskeskuksen asiakkaita.
EURA KARTALLA
Euran taloja
Kirsti oli tavallinen talonpoikainen perintötalo vuoteen 1644, jolloin siitä tehtiin ratsutila. Kirstin ratsutila halottiin kahtia 1740-luvulla Vanhaksitaloksi ja Uudeksitaloksi ja Vanhatalo edelleen kahtia 1780-luvulla Vanhaksitaloksi ja Kirstiksi.
Uusitalo on yksi Euran kantatiloista, yksi osa alkuperäistä Kirstin kantatilaa, joka halottiin kolmeen osaan 1740-1780-luvuilla.
Knaapin tilan nimi oli ennen Seppä II, ja sitä alettiin kutsua Knaapiksi, kun rälssimiehiä 1500-luvun lopulla alettiin kutsua knaapeiksi. Se oli tavallinen perintötalo vuotaan 1603, jolloin siitä tuli ratsutila huomattavasti aikaisemmin kuin muista Euran kylän taloista. Se säilyi jakamattomana 1770-luvulla, jolloin se jaettiin kahtia Kylä-Knaapiksi ja Tie-Knaapiksi.
Tarinoita
Kulttuurimaisemaa
