Mäentaka sijaitsee Tarvasjoen eteläosassa, Tarvasjokea halkovan Paimionjoen itäpuolella. Paimiosta saapuva Alikulmantie kulkee kylän kanta-asutuksen halki, peltojen läpi kulkee Hämeen valtatie. Kylämaiseman leimallisimmat piirteet ovat laajat pellot, mutkitteleva Alikulmantie metsäsaarekkeineen ja tien varteen nauhamaisesti sijoittuva eri-ikäiset rakennukset. Naapureina ovat Inkoinen, Tuomarla ja Karhula.

​

Kylän asutus

​

Mäentaka on asutettu 1300-luvun jälkeen. Kylän nimi mainitaan ensi kertaa kuitenkin vasta vuonna 1537, jolloin Jaakko Mäentaka oli ollut Marttilan kärjillä lautamiehenä. Tosin jo edellisellä vuosisadalla puhutaan Pelttarin talon Matti Pelttarista, joka joutui todistamaan oikeusjutussa Turun tuomiokapitulissa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Mäentaan kylässä oli neljä taloa: Jännäri, Pelttari sekä kaksi nimeltään tuntematonta taloa. Taloluku lisääntyi vuosisadan lopulla kuuteen kun Pelttarista erotettiin vielä kaksi taloa. Alkuperäisen Pelttarin nimi muuttui Junnilaksi isännän Junni-nimen mukaan.

​

Monet talot autioituivat 1600-luvun lamakautena. Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 kylässä löytyivät asuttuina Jännäri, Junnilan ratsutalo ja kruununtalo Pelttari. Kohta Pelttari kuten Junnilakin jaettiin vielä kahtia: Kylä-Pelttariksi ja Töykkä-Pelttariksi sekä Yli- ja Ali-Junnilaksi. Vanhoista kantatiloista on asuttuna 2020-luvulla kunnostuksen alla oleva Ali-Junnilan talo sekä Jännärin ja Kylä-Pelttarin 1900-luvulla rakennetut asuinrakennukset.

 

Alikulmantieltä löytyy lisäksi entinen osuuskauppa Kauppala, joka on asuinkäytössä. Mansardikattoinen talo on ilmeisesti tehty Ali-Junnilan 1700-luvulla rakennetun ja sittemmin puretun asuinrakennuksen hirsistä. Kylään tuli Tarvasjoen Osuuskauppa 1920-luvulla ja jatkoi toimintaansa 1960-luvulle saakka.

​

Myllyt

​

Paimion Juntolankoskessa oli 1500-1600-luvuilla 2-3 myllyä. Saman kosken rannalla oli myös saha 1700-luvulla. Paimion puolella oleva koski kuului Mäentaan kylän hallinta-alueeseen.