Lännessä kylä rajoittuu Tarvasjokeen, etelärajana on Tarvasjokeen laskeva Tiurinoja. Kylän keskiosassa vuorottelevat peltoalueet sekä kumpareiset metsäalueet. Itäosa on asumatonta metsäaluetta. Kylänaapureita ovat Horrinen, Suurila ja Yrjäntilä.

 

Kallela oli 1300-luvulla Turun tuomiokirkon omistuksessa Kalenningiatekten-nimisenä. Kylässä oli kolme taloa vuonna 1540, Keskitalo, Knaapi ja Kuukkala. Kaikki kolme olivat talonpoikaisia perintötaloja. Seuraavalla vuosisadalla talot olivat hetken autioina, myöhemmin Knaapi ja Kuukkala palvelivat ratsutiloina. Knaapi jaettiin 1780-luvulla Ali-Knaapiksi ja Yli-Knaapiksi. Torppia kylässä oli vuonna 1840 viisi. 

​

Vanhoista kantatiloista ovat säilyneet molemmat Knaapit, Keskitalo ja Kuukkala. Vanhalla kylätontilla Tarvasjoen rannalla on säilynyt Ali-Knaapi. Rakennuksista vanhimmat, museo ja vilja-aitta, ovat vuosilta 1750-1850, nukkuma-aitta ja ruoka-aitta vuosilta 1850-1900. Ali-Knaapi lunastettiin perintötilaksi vuonna 1807. Saman suvun hallinnassa tila on ollut vuodesta 1726. Vielä 1950-luvun alussa rakennukset ovat muodostaneet umpipihan. Vanha asuinrakennus purettiin 1950-luvulla, ja uusi tehtiin osittain sen paikalle.

​

Kallelassa on yhdeksän taloa, joista neljä on ympärivuotisesti asuttuja. Loput ovat vanhoista asukkaista tyhjentyneet ja jääneet perikuntien kesämökeiksi. Viimeisin uudisrakennus kylään on rakennettu 1970-luvulla .