Kylä sijaitsee Aurajoen sivujoen Savijoen länsipuolella. Hungerla on yksi Tarvasjoen pienimmistä kylistä, se rajoittuu Paappalaan, Liiparlaan ja Satopäähän. Kylämaisemassa vaihtelevat pellot, kalliot ja mäet.

​

Kylän synty

​

Hungerlassa oli vuonna 1540 kolme taloa: Lampo, Raula ja yksi nimeltään tuntematon. Taloja oli kuusi 1600-luvun alussa, mutta seuraavan vuosisadan alussa neljä: Raula ja siitä erotettu Klemilä sekä Lampo ja siitä lohkottu Markula. Näistä Markula on hävinnyt kyläkeskuksen muuton yhteydessä 1800-luvulla. Aiemmin ryhmäkylänä sijainneet rakennukset siirtyivät 1800-luvulla länteen pois Savijoen varrelta. Tällöin on ollut jo käytössä nykyinen tielinjaus. Kantatalot ovat olleet samoilla paikoilla, mutta rakennuskanta on pääosin uudistunut. Torppia on kylässä ollut ainakin kolme.

​

Hungerla ja Liiparla kuuluivat vuoteen 1915 asti Auraan ja ennen Auran kunnan perustamista sitä edeltäneeseen Prunkkalan kappeliseurakuntaan Liedon pitäjässä. Kylässä on kaksi soranottopaikkaa ja kaksi pientä lampea. Hungerlasta löytyy vanhan parantajan ja tietäjän Miinan tölli, Kassisen maatalousaiheinen museo sekä korupaja.