Seppälän kylän keskus sijaitsee Tarvasjoen länsirannalla. Maastoltaan kylä on melko tasaista peltomaisemaa. Kylää halkoo keskeltä Tarvasjoki sekä Tarvasjoki-Kyrö-tie. Pohjoisessa kylä rajautuu Marttilaan, etelässä Suurilan kylään.

​

Kylän synty

​

Seppälässä oli vuonna 1540 viisi taloa: Härkäpää, Jaakola, Juusela, Kokkapää ja yksi tuntematon talo, josta erotettiin muutama vuosikymmen myöhemmin Tuomola. 1730-luvulla taloista kirjattiin Jaakola, Juusela, Kokkapää ja Tuomola sekä Kokkapäästä jakautunut Klemelä ja Pulleri. Vanhat kantatilat ovat säilyneet kylässä Klemelän taloa lukuunottamatta. Ennen isojakoa kaikki viisi taloa sijaitsivat vierekkäin Tarvasjoen länsirannalla. Nykyisin vain Juusela löytyy alkuperäiseltä kylätontilta.

​

Seppälän tilojen määrä kasvoi vuoden 1918 torpparilain sekä 1940-luvun pika-asutus- ja maahankintalain myötä siten, että 1950-luvun puolivälissä tiloja oli jo 55. Kylässä oli lisäksi vuosisadan alussa toistakymmentä torppaa.

​

Mylly ja muuta teollisuutta

​

Seppälänkoskessa oli ainakin jo vuodesta 1585 lähtien Seppälän kylän mylly. Seppälän tiilitehdas aloitti salaojaputkien valmistuksella, nykyään tiilitehdas on osa Tiileritehtaat-konsernia. Salaojaputkien valmistus savesta jäi 1980-luvulla, seuravalla vuosikymmenellä uutena innovaationa tuli muurattujen tulisijojen tehdasmainen valmistus.

​

Arkeologiset löydöt

​

Kylästä Tuomolan mailta on löytynyt esihistoriallinen taltta ja uhrikiven kappale.

​

Suurilan koulu

​

Kun Tarvasjoen ensimmäinen, vuonna 1883 perustettu Euran kansakoulu alkoi käydä liian ahtaaksi opinhaluiselle lapsijoukolle, päätettiin perustaa toinen kansakoulu Seppälän kylään. Suurilan kansakoulu aloitti Tuomolan talossa vuonna 1902. Kolmen vuoden päästä koulu sai oman rakennuksen, joka nousi Suurilan kylän puolelle.