Yrjäntilän kylän kirjoitettu historia alkaa vuonna 1316, jolloin alue myytiin turkulaiselle porvari Hartmanille. Tämän poika, Turun piispa Henrik Hartmanninpoika, lahjoitti isältään perimänsä alueet Turun Tuomiokirkon Pyhän Yrjänän alttarille, ja Yrjäntilän tila toimikin pitkään piispojen virkatalona. Vuonna 1558 alueet siirtyivät valtiolle, jonka jälkeen Yrjäntilästä on mainintoja kruunun puustellina ja sotilasvirkatalona. Tila kuitenkin läänitettiin Marttilan kirkkoherralle jo vuonna 1573, mutta se palautui jälleen kruununtilaksi kaksitoista vuotta myöhemmin kirkkoherran kuoltua. Vuosina 1603-1698 Yrjäntilä toimi myös ratsutilana. 1720-luvulla talo siirtyi yksityiseen omistukseen. Tila jaettiin Itätalo- ja Länsitalo-nimisiin osiin, jotka ostettiin perintötaloiksi vuonna 1763. Isojako suoritettiin Yrjäntilän kylässä vuonna 1788, jolloin Itätalo ja Länsitalo sijaitsivat vierekkäin Tarvasjoen rannalla.

​

Yrjäntilän yksinäistalon entisellä paikalla seisoo nyt jaosta syntynyt Länsitalo, joka tunnetaan nykyisin nimellä Rantala. Talon liepeillä on kulkenut Tarvasjoen ylittävä silta, joka oli pitkään ensimmäinen kirkolta päin tultaessa. Tämän vanhemman, nykyisen Rantalan kohdalta kulkeneen sillan kerrotaan olleen niin kookas, että siinä pidettiin tansseja. Silta purettiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Herrasmannin kohdalle rakennettiin uusi silta 1800-luvun lopulla.

 

Yrjäntilän kylä rajoittuu lännessä Tarvasjokeen ja pohjoisessa Tiurinojaan. Pääosa kylän taloista on sijoittunut kylän eteläiselle metsäalueelle. Uusi maantie rakennettiin halkomaan kylää 1980-luvun puolivälissä. Maisemaa halkoo myös vuonna 1927 rakennettu sähkölinja, jonka on rakennuttanut Imatran voima.