SUURILA
Suurilan kylä sijaitsee Tarvasjoen molemmin puolin. Kylä rajoittuu Horristen, Kallelan ja Seppälän kyliin.
Suurila asutettiin vuoden 1300 jälkeen. Kylässä oli vuonna 1540 neljä taloa: Mikola, Paavola, Töyry sekä yksi nimeltään tuntematon talo. Seuraavan vuosisadan alussa Töyrystä lohkaistiin Mattila ja tuntematon talo liitettiin Töyryyn. 1700-luvulla Mattilasta lohkottiin Seppä ja Mikolakin lohkottiin myöhemmin useaan kertaan. Saman vuosisadan lopulla aloitettu Isojako hajautti asutuksen vanhalta kylätontilta. Tiloja lohkottiin lisää 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mikä merkitsi asutuksen huomattavaa laajenemista. Kylässä oli tuolloin ennätykselliset 13 torppaa. Myöhemmin alueelle on noussut myös paljon omakotiasutusta.
Suurilan kantatiloista ovat jäljellä edelleen Mattilan, Paavolan ja Sepän talot.
Suurilan koulu sai ensimmäisenä oman rakennuksen
Tarvasjoelle rakennettiin ensimmäisen kerran vartavasten koulurakennus, kun Suurilan koulu valmistui vuonna 1905. Koulu oli aloittanut pitäjän toisena kouluna Seppälän Tuomolassa kolme vuotta aiemmin. Koulurakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1963, uusi rakennus nousi tontille seuraavana vuonna. Alakoulu Suurilaan rakennettiin vuonna 1929.
Kouluissa oli hyvin pitkäaikaisia opettajia. Ensimmäinen vakinainen opettaja oli Emilia Helve, joka toimi opettajana 42 vuotta. Ensimmäiseksi alakoulun opettajaksi vuonna 1926 tullut Alli Keskitalo viihtyi Suurilan koulussa 36 vuotta. Kolmas pitkäaikaisista opettajista oli Viljo Laakso, jonka virkakausi kesti vuodesta 1954 vuoteen 1991 asti. Oppilasmäärien vähetessä Suurilan koulu lakkautettiin vuonna 1993.
Aktiivinen kyläyhdistys
Suurilan kylätoimikunta perustettiin vuonna 1980 ja rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2007. Yhdistys toimii virallisesti vanhan koulupiirin alueella, johon kuuluvat Suurilan, Seppälän, Horristen ja Kallelan kylät sekä osia Horristen ja Yrjäntilän kylistä. Jäsenyys ja osallistuminen ovat kuitenkin avointa kaikille, jotka haluavat edistää kyläyhdistyksen toimintaa. Jäseniä on noin 140.
Kesäiset oopperajuhlat ovat yhdistyksen suurin voimanponnistus, mutta yhdistys järjestää myös teatteriretkiä, puistojumppia ja koko perheen puurojuhlan. Kyläläiset ovat ottaneet myös omakseen vuosittain järjestettävän ruokakassikeräyksen, jonka avulla kerätään ruokatavaroita vähävaraisille.
Puistosta virkistysalue
Suurilan kyläyhdistys ryhtyi suururakkaan, kun se päätti kunnostaa lakkautetun koulun jäljiltä jääneestä urheilu- ja leikkipuistosta koko perheen virkistysalueen. Tukea saatiin Leader-rahoituksesta. Lisäksi rakennettiin vielä Tarvasjoen rantaan laavu ja klapikatos. Hyvä yhteishenki sai aikaiseksi sen, että kun puistoa ja laavua tehtiin, niin ihmiset tulivat paikalle auttamaan omilla traktoreilla ja kaivureilla. Puisto ja urheilukenttä ovat tulleet tarpeeseen. Yhdistyksen jäsenet vastaavat vuorollaan alueen siisteydestä ja kunnossapidosta.
Yhdistys kokoontui alkuun Suurilan koululla. Kun koulu myytiin, uudeksi paikaksi löytyi Seppälän tiilitehtaan omistuksessa oleva maalaistalo Pulleri. Yhdistysaktiivit raivasivat pusikoituneen ympäristön ja pitävät pihaa ja taloa kunnossa vapaaehtoisvoimin.
Impivaaran mökille hiihtäen
Yhdistys hallinnoi myös Impivaaran mökkiä, jossa voi käydä eräilemässä. Lyömästen kalliolla sijaitseva maja on kylätoimikunnan perustajiin kuuluvan Suurilan koulun opettaja Viljo Laakson aikaansaannosta. Laakso halusi hiihdättää oppilaitaan muuallakin kuin jokilaaksossa, joten pidempiä reittejä varten tarvittiin tukikohta, jossa saattoi levätä ja syödä eväitä. Toimikunta myös sai ehdotuksillaan ja sitkeillä muistutuksillaan aikaan valaistuksen Suurilan kylätielle 1980-luvulla.
Kunnalliskoti
Köyhäinhoitolautakunta päätti perustaa kunnalliskodin asunnottomille köyhille, sairaille ja vanhuksille. Tätä varten ostettiin syrjäinen Mikolan tila Suurilasta 1936. Kunnalliskoti toimi Mikolassa aina vuoteen 1964 saakka, jolloin Tarvasjoen ja Karinaisten kunnat perustivat yhteisen kunnalliskodin Karinaisiin.
Osuuskauppa
Osuuskaupan myymälä rakennettiin 1920-luvulla. Kauppatoiminta loppui vuonna 1994.