Horrinen sijaitsee Tarvasjoen lounaisosissa Yrjäntilän, Kallelan, Kirkonkylän ja Suurilan naapureina. Kylä rajoittuu idästä Tarvasjokeen. Kylän eteläosa on kumpareista metsäaluetta, joen varressa on kapeat peltokaistaleet. Kylän pohjoisosassa avautuu joen länsipuolella laaja peltoaukea. Kylän keskiosaan on tehty Tarvasjoen ylittävä uusi maantie 1980-luvun puolivälissä.

​

Kylän synty

​

Vuonna 1540 kylässä oli kolme taloa: Korila, Kula ja Tahi. Vuosien 1582 ja 1601 välisenä aikana jokainen talo halottiin kahtia, jolloin saivat alkunsa uusi Korila, Nikula ja Seppä. 1700-luvun alussa kylään liitettiin jo 1300-luvulla mainittu Kotamäen yksinäistalo.

Tahi ja Seppä ovat säilyneet kylätontilla. 1900-luvun alkuun mennessä Seppä oli menettänyt kantatilan luonteensa, sillä suurin osa sen maista ja rakennuksista oli hävinnyt. Nikula sekä Frsti- ja Hakamäki nimisiin osiin jaettu Kula olivat siirtyneet länsipuoliselle peltoalueelle. Kylätontista noin 500 metriä lounaaseen sijaitsevat vierekkäin Kodan talot (Kotamäen Isotalo ja Kotamäen Vähätalo). Kota on pysynyt maisemallisesti näkyvällä paikallaan ja sen rakennuskanta on säilynyt hyvin. Korilan talo huutokaupattiin vuonna 1903, jolloin piha-alueet ja kotipellot ostettiin Kodan taloon. Korilan jatkajaksi perustettiin Leppämäki.

​

Pappila ja koulu

​

Horristen etelärajalla sijaitseva vanha Hiidenmäki on ollut pakanallisen uhrilehdon, hiiden, sijaintialuetta. Mäen ja joen väliin 1800-1900-lukujen vaihteessa tehty pappila on nimetty uhrilehdon mukaan Hiidenmäeksi. Seurakuntatalo rakennettiin vuonna 1911. Rakennuksessa on toiminut Säästöpankki vuosina 1942 - 1960 ja koulu. Seurakuntatalon paikalla oli aikoinaan 1700-luvun lopulla Euran saarnahuonekunnan papilleen rakentama vaatimaton virkatalo. Tarvasjoen seurakunta osti vuonna 1968 maanviljelijä J.F.Fingerroosin perillisiltä Rauhaniemen rukoushuoneen, joka siitä lähtien on ollut seurakuntatalona. Vuonna 1949 perustettiin Horristen koulu Penttilään.