Alhojoki sijaitsee Savijoen sivuhaaran Alhojoen laaksossa vanhan Härkätien ja Yliskulman taajaman tuntumassa. Joen uomaa seuraa metsäisten mäkien suojassa kulkeva Alhojoentie, jonka varrelta löytyy suurin osa kylän harvahkosta asutuksesta.

​

Kylässä jäljellä kaksi kantatilaa

Kylän mailta on tehty useita kivikautisia löytöjä, jotka kertovat ihmisten liikkuneen alueella. Alhojoki on perustettu todennäköisesti 1300-luvun alkuun mennessä. Kylässä on säilynyt 1500-luvulta kaksi tilaa, Markkula ja Tupala. Tilat autioituivat 1600-luvun kovina vuosina ja taloissa asui kruunun sotilaita perheineen. Molemmat rakennukset ostettiin myöhemmin perintötiloiksi. Tupala on ollut nykyisen suvun hallussa vuodesta 1725 lähtien. Tupalan päärakennuksen vanhin osa on 1830-luvulta, nykyinen ulkoasu seuraavan vuosisadan alusta. Markkulan päärakennus on 1930-luvulta.

​

Yliskulmalle kansakoulu

​

Yliskulma sai oman koulunsa vuonna 1898. Se rakennettiin Tupalan isännän nimellisestä hinnasta myymälle tontille Vartinmäkeen Alhojoelle. Ensimmäiseksi opettajaksi palkattiin Fanny Rekola ja hänen jälkeensä Aino Knuuttila.

Kansakoulu oli Liedossa järjestyksessä toinen yhdessä Pahkamäen koulun kanssa. Kirkonkulmalla kansakoulu oli aloittanut muutama vuosi aiemmin. Tätä ennen kunnassa opetusta annettiin vain kiertokoulussa. Monet vanhoilliset ihmiset pitivät koulua turmiollisena, sillä se viekotteli rahvaan lapset pois työnteosta. Liedon kuntakokouksessa Yliskulman koulua ensin vastustettiin. Koulun rakentamiseen taivuttiin vasta kun selvisi, ettei hankkeeseen tarvita verorahoja, vaan rahoitus järjestetään yksinomaan viinavaroin ja valtion avulla. Koulun tilat riittivät varsin pitkään, sillä vasta vuonna 1950 valmistui uusi  koulurakennus.