Alhojoki

Alhojoki sijaitsee Savijoen sivuhaaran Alhojoen laaksossa vanhan Härkätien ja Yliskulman taajaman tuntumassa. Joen uomaa seuraa metsäisten mäkien suojassa kulkeva Alhojoentie, jonka varrelta löytyy suurin osa kylän harvahkosta asutuksesta.

Kylässä jäljellä kaksi kantatilaa

Kylän mailta on tehty useita kivikautisia löytöjä, jotka kertovat ihmisten liikkuneen alueella. Alhojoki on perustettu todennäköisesti 1300-luvun alkuun mennessä. Kylässä on säilynyt 1500-luvulta kaksi tilaa, Markkula ja Tupala. Tilat autioituivat 1600-luvun kovina vuosina ja taloissa asui kruunun sotilaita perheineen. Molemmat rakennukset ostettiin myöhemmin perintötiloiksi. Tupala on ollut nykyisen suvun hallussa vuodesta 1725 lähtien. Tupalan päärakennuksen vanhin osa on 1830-luvulta, nykyinen ulkoasu seuraavan vuosisadan alusta. Markkulan päärakennus on 1930-luvulta.

Yliskulmalle kansakoulu

Yliskulma sai oman koulunsa vuonna 1898. Se rakennettiin Tupalan isännän nimellisestä hinnasta myymälle tontille Vartinmäkeen Alhojoelle. Ensimmäiseksi opettajaksi palkattiin Fanny Rekola ja hänen jälkeensä Aino Knuuttila.

Kansakoulu oli Liedossa järjestyksessä toinen yhdessä Pahkamäen koulun kanssa. Kirkonkulmalla kansakoulu oli aloittanut muutama vuosi aiemmin. Tätä ennen kunnassa opetusta annettiin vain kiertokoulussa. Monet vanhoilliset ihmiset pitivät koulua turmiollisena, sillä se viekotteli rahvaan lapset pois työnteosta. Liedon kuntakokouksessa Yliskulman koulua ensin vastustettiin. Koulun rakentamiseen taivuttiin vasta kun selvisi, ettei hankkeeseen tarvita verorahoja, vaan rahoitus järjestetään yksinomaan viinavaroin ja valtion avulla. Koulun tilat riittivät varsin pitkään, sillä vasta vuonna 1950 valmistui uusi koulurakennus.

Taistelua koulun puolesta

Kyläkoulun toiminta joutui vaakalaudalle, kun oppilasmäärät vähenivät radikaalisti 1970-luvulla. Joinakin vuosina oppilaita oli koko kokoulussa enää reilut 30. Seuraavalla vuosikymmenellä puhuttiin ensimmäistä kertaa vakavasti koulun lakkauttamisesta. Hätiin perustettiin Yliskulman kyläyhdistys. Se alkoi aktiivisesti houkutella kylille uusia lapsiperheitä sekä kävi rakentavaa keskustelua kunnan kanssa koulun säilyttämisen puolesta.

Yrityksessä onnistuttiinkin, kunnes 2000-luvun alussa oltiin jälleen lopetusuhan edessä. Tällöin perustettiin Yliskulman koulun vanhempainyhdistys. Viimeisin taistelu olemassaolosta käytiin vuonna 2020, jolloin adressien ja sitkeiden neuvottelujen voimin koulu sai jatkaa. Ehtona oli, ettei kahden vuoden aikana oppilasmäärä saa pudota alle 60:n eivätkä koulurakennukset saa tarvita suuria korjausinvestointeja. Vuonna 2021 tilanne näyttää valoisalta, sillä koulussa on 80 oppilasta ja neljä opettajaa, rakennukset ovat myös hyväkuntoisia.

ALHOJOKI KARTALLA

Alhojoen taloja

Markkula

Alhojoen kantatila lienee saanut nimensä taloa 1500-luvun jälkipuoliskolla isännöineen Markus Matinpojan mukaan. Talo pysyi hänen suvullaan 1620-luvun lopulle saakka, jolloin se autioitui. Kun Markkulaa myöhemmin viljellyt lampuoti joutui lähtemään suureen Pohjan sotaan 1700-luvun alussa, tila autioitui jälleen. Isonvihan jälkeen se otettiin uudelleen viljelykseen ja ostettiin perinnöksi vuonna 1801.

Tupala

Tupalan talo oli 1500-luvulla kylvömäärältään lähes viisinkertainen verrattuna naapurin Markkulaan, mutta vuosisatojen kuluessa tilojen koot tasoittuivat. Tupala oli 1500-luvun lopulla jonkin aikaa yhteisviljelyksessä kylän kolmannen, nykyään jo hävinneen talon kanssa. Tupalasta muodostettiin 1600-luvulla kruununtila. Nykyisen suvun hallussa se on ollut vuodesta 1725.