MELLILÄ
Mellilä sijaitsee Liedon koillisrajalla Tarvasjoen kirkolle vievän Liedonperäntien varrella. Tie myötäilee Savijoen mutkaista uomaa ja alueelle ovatkin ominaisia jokeen laskevat peltolaaksot ja niiden taakse jäävät korkeat metsäselänteet. Vanhalla kyläalueella asutus on tiivistä, muualla se on harvempaa. Alueella rakennettiin paljon sodan jälkeen ja vanhan kyläasutuksen lomassa on myös muutama uudehko omakotitalo.
Mellilän mailta on tehty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kuten vasarakirves. Alue ei kuitenkaan ollut enää kivikauden aikana merenrantaa ja poikkeaa näin tyypillisistä tuon ajan löytöpaikoista. Kylä on todennäköisesti perustettu 1300-luvulla. Ensimmäiset kirjalliset tiedot ovat 1500-luvulta. Tuolloin kylässä oli neljä taloa: Vinter, Seppä, Takku ja Nissilä. Myöhemmin tilat ovat jakautuneet lisää. Nykyinen Ali-Sepän asuinrakennus on vuodelta 1930. Sen kantatila Seppä suoritti 1600-luvulla ratsupalvelusta. Nissilän nykyinen asuinrakennus juontaa juurensa 1800-luvun puoliväliin ja Takun 1700-luvulle. Useimmat Liedon kylät ovat olleet melko pieniä ja talot etäällä toisistaan. Mellilässä on kuitenkin ollut selväpiirteinen keskusta.
MELLILÄ KARTALLA
Mellilän taloja
Takun ja Nissilän talot muodostivat 1500-luvulla yhteisen kantatilan, joka saman vuosisadan lopulla jakautui kahtia. Nissilä on todennäköisesti nimetty 1600-luvulla pitkään isäntänä olleen Niilo Vilpunpojan mukaan. Tila oli saman suvun viljelyksessä 1580-luvulta 1730-luvulle asti, mutta verorästien vuoksi se joutui kruunun omistukseen.
Vinter on yksi kylän vanhoista kantatiloista. Naapuritalojen tavoin tila joutui verovaikeuksien vuoksi kruunulle 1600-luvun alussa ja pysyi pääosin asumattomana vuosisadan lopulle saakka. Talossa asui kuitenkin välillä itsellisväkeä. Vinter otettiin uudelleen viljelykseen 1680-luvulla ja tila ostettiin perinnöksi vuonna 1797.