Paimion rajalla sijaitsevan Pyhällön kylän maat ovat Liedon peltovaltaisimpia. Maanviljely on yhä yleinen elinkeino, ja pelloilla näkee vielä karjaa laiduntamassa. Harvaan asuttua aluetta halkoo Alhojoen sivujoki, kapea Myllyoja. Pyhällön nimi saattaa juontua kaskeamisesta. Se tarkoittaa metsää, jonka puut on kuivumista varten pyälletty eli kuorittu pystyyn. Pyhältö on alunperin ollut kaskimetsän nimi, mutta asutuksen myötä siitä on tullut kylän nimi.

​

Pyhältö on asutettu myöhäiskeskiajalla. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Pyhällössä oli tuolloin kolme taloa: Ylistalo, Alistalo ja Klämsä. Ylistalosta erotettiin Tolppo ja Alistalosta Klämsä sekä uudistilana Kallonen. Nämä tilat ovat edelleen olemassa. 

​

Suomensilta on ollut merkittävä rajapyykki

​

Suomensilta vie Hämeentien kulkijan Savijoen yli Puntamäen kylästä Pyhällön puolelle. Vuonna 1916 rakennettua kivisiltaa ovat edeltäneet lukemattomat puusillat niin kauan kuin Härkätietä sisämaahan on kuljettu, luultavasti siis viikinkiajasta lähtien. Suomensilta on rautakaudella ja aivan historiallisen ajan alussa merkinnyt varsinaisen Suomen – vakituisen asutuksen – rajaa. Sillasta rannikolle päin on löytynyt vanhan asutuksen merkkejä. Pyhältö ja sen jälkeiset maa-alueet olivat asumatonta metsästysmaata ja jokamiehen nautinta-aluetta.

​

​Kyyhykyrinteen kotieläintila

​

Pyhällössä sijaitsee suosittu Kyyhkyrinteen kotieläintila, joka on auki ympärivuotisesti. Tilalla eläimiä voi silittää ja ruokkia ja niiden tutustumiseen järjestetään myös erillisiä kierroksia. Lisäksi kotieläintila järjestää erilaisia syntymä- ja virkistyspäiviä sekä kotieläinkerhoja.