POKKOLA
Pokkola sijaitsee kunnan keskiosissa Hämeenlinnantien varrella. Kylän alue on ollut muinaisen merenpinnan yläpuolella jo 4500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Muinaislinna tai pyydys
Pokkolan mailta on tehty arkeologisia löytöjä, mutta varmuutta esihistoriallisesta asutuksesta ei ole. Ahteenmetsässä sijaitsevalta Kärmeorvonmäeltä on löydetty kivilatomuksia, joiden on arveltu liittyneen muinaislinnaan tai metsästyksessä käytettyihin pyyntilaitteisiin. Asutusta kylässä on ollut 1300-luvulta.
Uusi kyläkeskus
Varhaisin kirjallinen tieto Pokkolasta on 1400-luvun alusta, jolloin kylässä asui lautamies. Seuraavalla vuosisadalla Pokkolassa oli viisi taloa, joista Puuskan, Uotilan (Kylä-Uotila ja Mäki-Uotila) ja Pakulan kantatilat ovat edelleen olemassa. Kylän vanhat kantatilat sijaitsivat aikoinaan tiiviinä ryhmänä nykyisen Pakulan tilakeskuksen paikkeilla. Kyläkeskus kuitenkin hajosi 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa, kun Uotiloiden talouskeskukset siirrettiin nykyiselle paikalleen.
Torpparivapautuksen yhteydessä syntyi 1920-luvulla useita pientiloja. Toinen kasvupyrähdys tapahtui sotien jälkeen, kun perheelliset rintamamiehet ja karjalaiset perustivat tiloja ja rakensivat pientaloja. Pokkolassa oli tällöin jonkin aikaa myös kauppa ja terveystalo. Uusia pientaloja on noussut sen jälkeen, kun on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto.
Kestikievari Puuskalla
Puuskalla toimi kestikevari 1880-luvulta rakennuksen paloon 1928 saakka. Kestikievariasetuksen mukaan kaikkien valtateiden varrella sijanneisiin pitäjiin oli perustettava kievari, joka huolehti niin matkustajien majoituksesta, ravitsemuksesta kuin kyydityksestä. 1880-luvulta ajovelvollisuudet jaettiin urakkahuutokaupassa halvimmalle tarjoajalle. Puuskalla kestikievaria pitivät muun muassa Evert Puuska ja viimeiseksi Juho Tamlander.
Pokkolan parantola
Isojaon yhteydessä Puuskasta erotettiin Mikola. Vuonna 1939 Liedon kunta osti talon tarkoituksenaan perustaa siihen kulkutautisairaala. Hanke kuitenkin peruuntui sodan takia. Vuonna 1948 Mikolaan sijoitettiin terveyskeskus, joka kulki Pokkolan parantolan nimellä. Kun kunnan terveysasiat siirrettiin keskustaan, rakennuksessa toimi lasten leikkikeskus. Nykyään rakennus on asuntona.
"Pokkolan parantola"
Video Pokkolan Pakulasta
POKKOLA KARTALLA
Pokkolan taloja
Pakula on yksi Pokkolan vanhoista kantatiloista. Talo joutui verorästien vuoksi kruunulle 1600-luvulla ja tila pysyi kruunutilana koko Ruotsin vallan ajan.
Uotila oli yksi Pokkolan kantatiloista, joka toimi vähän aikaa ratsutilana 1620-luvulla ja myöhemmin muun muassa kornetin palkkatilana. Tila ostettiin perinnöksi 1762 ja saman vuosisadan lopulla se halottiin kahtia Kylä-Uotilaksi ja Mäki-Uotilaksi, jota kutsuttiin myös Mäkiläksi. Mäki-Uotilan rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1898 vanhalta kylätonttialueelta Pakulan vierestä.
Kylä-Uotila on toinen puolisko isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla jaetusta Uotilan kantatalosta. Tilan talouskeskus sijaitsi aikanaan kylätonttialueella Pakulan talo vieressä. Nykyiselle paikalleen se siirrettiin 1910-luvulla, jolloin rakennettiin myös nykyinen päärakennus.