PUNTAMÄKI
Puntamäki löytyy Liedon koillisosasta Huilun ja Torstilan kylien naapurista. Vanha kylätontti sijaitsee Hämeen Härkätien varrella Savijokilaakson tuntumassa, mutta kylän alue ulottuu kapeana kiilana kallioisten metsäalueiden läpi pitkälle pohjoiseen. Puhekielessä kylästä on käytetty nimitystä Puntaanmäki tai Puntainmäki.
Kylässä kaksi taloa 1300-luvulla
Puntamäessä on ollut asutusta jo 1300-luvulla. Ensimmäiset kirjalliset tiedot Puntamäestä ovat 1400-luvun jälkipuoliskolta, jolloin kylässä asui monissa luottamustoimissa ollut lautamies. Seuraavalla vuosisadalla kylässä mainitaan arkistolähteissä olleen kaksi kylvömäärältään yhtä suurta tilaa, jotka kuitenkin yhdistyivät 1600-luvulla. Isovihan jälkeen 1700-luvulla Puntamäen yksinäistila jaettiin Etutaloksi (Härmä) ja Takataloksi.
Osuusmeijeri Puntamäkeen
Aiemmin Huilun kylässä sijainneelle Yliskulman Osuusmeijerille valmistui vuonna 1926 uusi rakennus Puntamäkeen Suomensillan pieleen. Meijeriin tuli nykyaikaiset maidonkäsittely- ja voinvalmistuskoneet. Pystyäkseen maksamaan maidosta tuottajille saman kuin kilpailijansa osuuskunnan oli pakko ajanmukaistaa tuotantoa. Entisessä rakennuksessa Huilussa tilat olivat olleet alkeelliset ja koneet vanhentuneet. 1930-luvun pulakauden hellitettyä vaihtui sukupolvi. Isännöitsijäksi palkattu Yrjö Terho oli ammattinsa osaava voinvalmistaja ja meijeri voitti useita laatukilpailuja. Yksinomaan voita valmistava meijeri menestyi kohtalaisesti 1970-luvulle saakka. Meijerirakennus on edelleen olemassa, ohutlevyjä valmistavan LSK-Machinen rakennuksen sisällä.
Liedon Osuuskaupan vaiheet
Liedon Osuuskauppa perustettiin 1917 Huilun kylään. Monien alkuvaikeuksien jälkeen se siirtyi 1936 Puntamäkeen, kun kaupalle valmistui uusi kivinen rakennus. Samoihin aikoihin Kirkonkulmalle avattiin sivumyymälä. Osuuskauppa laajeni sodan jälkeen, jäseniä sillä oli jo yli 270.
Hyvän alun jälkeen synkkiä pilviä kasaantui taivaalle. Toimialue oli liian pieni ja puitteet epätaloudelliset. Ei auttanut vaikka myymälöitä uudistettiin ja Yliskulmalle valmistui leipomo, kuivuri ja pieni mylly. Kirjakauppaoikeudetkin saatiin myöhemmin.
Parantaakseen kilpailuasemiaan Liedon Osuuskauppa ja Tarvasjoen Osuuskauppa yhdistyivät vuonna 1957 Härkätien Osuuskaupaksi. Vaikeudet kuitenkin jatkuivat ja lopulta oli taivuttava myymään Liedon Osuuskaupan myymälät 1963 Turun Osuuskaupalle ja Tarvasjoen puoleiset kaupat Osuusliike Maapohjalle.
Osuuskauppa lopetti toimintansa Liedossa 1980-luvulla. Sen jälkeen kaupparakennuksessa jatkoivat yksityiset Yliskauppa ja Tarmon kauppa. Toiminta loppui 2000-luvulla. Yliskulmalla oli kaikkiaan neljä kauppaa osuuskaupan lisäksi Junnilan, Kaarlahden ja Riihimäen kaupat.
Osuuskassa Osuuskaupan viereen
Yliskulman Osuuskassa toimi ensin Yliskulman kansakoululla. Tilojen käytyä ahtaaksi rakennettiin kassalle uusi talo Osuuskaupan viereen 1952. Liedossa oli kolme kilpailevaa osuuskassaa ja lainausrajat kävivät hiljallen liian pieniksi kasvassa kunnassa. Lopulta Länsi-Liedon ja Yliskulman kassat sulautuivat sitkeiden neuvottelujen jälkeen Liedon Osuuskassaksi 1969. Aluekonttori jäi Yliskulmalle ja Asemalle.
Osuuskassa muuttui seuraavana vuonna Liedon Osuuspankiksi uuden osuuspankkilain myötä.
Osuuskauppa kuvattuna vuonna 2001 kaupan sulkemisen jälkeen.
Entiset Osuuskauppa- ja kassa asuntoina vuonna 2020.
PUNTAMÄKI KARTALLA
Puntamäen taloja
Vuonna 1925 meijeri siirrettiin Huilun Seppälästä Puntamäkeen. Rakennustyöt annettiin urakaksi Pusulasta kotoisin olleelle rakennusmestari K. Juseliukselle.
Etutalo on toinen Puntamäen vanhoista kantatiloista. Kun Huilun kylän Härmän talo paloi vuonna 1906, silloiset omistajat muuttivat Etutaloon, joka tuolloin oli asumattomana. Tämän vuoksi ajan mittaan talosta alettiin käyttää nimitystä Härmä.