Tootulan kylä sijaitsee Hämeentien varrella Savijoen sivuhaaran Kilpiojan laaksossa. Rajanaapureina ovat Huilun ja Pokkolan kylät. Asutuksensa Tootula on saanut viimeistään 1300-luvulla. Tootulan nimen alkuperäksi on esitetty eräissä vanhoissa asiakirjalähteissä mainittua Toivottulaa, joka juontaisi juurensa pakanallisesta henkilnönimestä.

 

Tootulan kaksi nykypäiviin asti tunnettua kantatilaa ovat Knaapi ja Posti. Knaapin tilasta lohkottu Kankareen asuinrakennus on 1930-luvulta. Paltta on puolestaan Knaapin vanha torppa. Asuinrakennus on tehty 1800-luvun lopulla. Suppaan tila ostettiin Knaapista 1900-luvun alussa. Vanha asuinrakennus valmistui 1930-luvun puolivälissä.

​

Lahjoituksilla ja iltamilla nuorisoseurantalo

​

Yliskulma sai oman nuorisoseurantalon vuonna 1912. Parikymmentä vuotta aiemmin perustettu Liedon nuorisoseura jaettiin kolmeen piiriin: Yliskulmaan, Kirkonseutuun ja Pahkamäkeen. Yliskulmaa lukuunottamatta muut nuorisoseurat hiipuivat nopeasti.

​

Nuorten harrastuksia haittasi kokoontumistilojen puute, eikä rahaa rakentamiseen ollut.  Vaikean tilanteen pelastivat Kaarlo ja Naima Knaapi, jotka lahjoittivat tontin Tootulasta, Alkoi huima talkootyö. Kylän nuorisoseuran jäsenet keräsivät rakennustarpeiksi tukkeja ja purettavista rakennuksista hirsiä. Lisäksi tarvittiin lukuisia  arpajaisia, iltamia ja keräyksiä ennen kuin suururakka voitiin aloittaa. Talon suunnitteli rakennusmestari Onni Touru.

​

Alkuun Liedon Yliskulman nuorisoseurassa järjestettiin lukuisia iltamia, joissa esitettiin suomalaisia näytelmiä. Haluttiin huvitella, mutta myös maksaa rakentamisesta syntynyttä melkoista lainaa takaisin. 1920-luvulla keksittiin alkaa vuokrata taloa erilaisiin tilaisuuksiin. Perustettiin myös opintokerho, jossa tutkittiin niin kotiseutua kuin opeteltiin maanviljelyä. Myöhemmin tuli lisää opintokerhoja eri sisältöineen.

 

Näyttämön kultakautta elettiin 1950 - 1960- luvuilla. Nuorisoseura palkkasi ammattiohjaajan ja nousi A-sarjaan maakunnan parhaiden nuorisoseruanäyttämöiden joukkoon. Näytelmiä esitettiin niin omissa tiloissa kuin muuallakin. Myöhemmillä vuosikymmenillä näytelmätoiminta tosin nohtkahteli herätäkseen taas hetkellisesti henkiin. 

​

Liedon nuorisoseuran aktiivisin ryhmä on ollut kuitenkin tanhuajat. Tilannetta avitti myös se, kun tanhuryhmä alkoi toimia kansalaisopiston alaisuudessa. Taitavat  tanhuryhmät esiintyivät 1970 - 80-luvuilla usein myös ulkomailla eri tapahtumissa.

​

Todellista talkoohenkeä vaadittiin kuitenkin vanhan  rakennuksen monissa korjaustöissä. Rakennusta tarjottiin kunnallekin, mutta kunta ei huolinut sitä, koska piti sitä liian huonokuntoisena. Niinpä yliskulmalaisten oli ryhdyttävä 1976 vuosia kestäneeseen suururakkaan, jossa muun muassa uusittiin lattiat ja lämmitys, rakennettiin vesijohto ja vessat ja suoristettiin seinät.