Pränikkälän asutus liittyy tiiviinä ketjuna naapurikylien Ankan ja Pokkolan kyliin ja on rakentunut pääosin Hämeenlinnantien varteen. Kylän maat laskevat Savijokeen, jonka takana kohoaa Ahteenmetsän laaja metsäalue. Kylän nimen, joka maarekisterissä on kirjoitettu myös Bränikkäläksi, taustalla saattaa olla vanha saksalais- tai ruotsalaisperäinen henkilönimi kuten Brenneke, joka voisi viitata esimerkiksi kylän perustajaan tai johonkin muuhun sen varhaisvaiheisiin liittyvään tärkeään henkilöön.

​

Arkistolähteissä Pränikkälä mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1374, jolloin turkulainen Johannes Kälnäre lahjoitti sen Tuomiokirkon alttarin perustamisvaroihin. Kylä muuttui 1500-luvulla veronalaiseksi kaksitaloiseksi kyläksi. Peltoalaltaan yhtä suuria taloja on kutsuttu Isotaloksi eli Jaakolaksi ja Vähätaloksi eli Mikolaksi. Myöhemmin Vähätalo jakautui vielä Tuomolaksi ja Keskitaloksi.

Kantatilat sijaitsivat 1800-luvun lopulla Hämeentien kaakkoispuolella, mutta sittemmin vanha kyläkeskus hajaantui Hämeentien molemmin puolin. Päätien varrelle sijaitsevan kylän maille on rakentunut asutusta sotien jälkeen viime vuosikymmeniin saakka.

​

Parmaharjun historia

​

Liedon Parma perustettiin maaliskuussa 1907. Aluksi urheilukenttä Parman toimintaan on kautta aikojen kuulunut läheisesti talviurheilu, hiihto ja mäkihyppy. Kun 1950 vihityn Pernavuoren hyppyrimäki oli parhaat päivänsä nähnyt, alettiin puuhata uutta talviurheilukeskusta Pränikkälän Ahteenvuorelle. Suurmäen vihkiäiskilpailut pidettiin 1969. Vuotta ennen oli valmistunut 50 metrin pikkumäki. Myöhemmin vielä rakennettiin 18 metrin ”minimäki” aloittelijoille. Suurmäen vihkiäiskilpailujen yhteydessä maanviljelijät Hilja ja Martti Peussa, Pentti Pakula ja Ester ja Pauli Levomäki lahjoittivat Parmalle neljä hehtaarin maa-alueen. Sen jälkeen Parma on hankkinut oston avulla maata lisää ja seuran hallinnassa on nykyään 8,3 hehtaaria.

​