Kirkonseutu muodostaa Liedon keskusta-alueen. Kunta-aikana Kirkonkulmaan kuului 15 kylää: Ankka, Hyvättylä, Kahloja, Karvala, Kaskala, Ketola, Kurkela, Kärpijoki, Nuolemo, Pappila, Rähälä, Sillilä, Teijula, Taatila ja Vieru. Saukonojan kulmakunta sulautui keskusta-alueeseen, kun Liedosta tuli kaupunki vuonna 2022. Saukonojan alueen kuusi kylää ovat Keppola, Laitio, Lintula, Pettinen, Raukkala ja Viikka.

​

Kirkonkulma-nimitystä on Liedossa käytetty jo Ruotsin vallan aikana. Kuten muidenkin taajamien syntyyn, Kirkonseudunkin muodostumiseen vaikuttivat taloudelliset ja liikenteelliset seikat. Alueen tärkeys tiedostettiin jo keskiajalla, jolloin Aurajoen itärannalle, lähelle Hämeen Härkätietä, valmistui kirkko. Kirkonseutu pysyi aina 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti harvaan asuttuna. Vasta kun Liedon kunta alkoi 1960-luvulla houkutella teollisuutta paikkakunnalle, vauhdittui myös asutuksen kasvu. Ensimmäinen suurempi teollisuusyritys Kirkonseudulla oli Delta Plan Oy (entinen Autokori Oy), jolle kunta myi maata Nuolemon alueelta. Asutuksen laajenemista edesauttoi myös 1970-luvulla käyntiin lähtenyt kunnan määrätietoinen kaavoituspolitiikka, jonka tuloksena Kirkonseutu alkoi saada nykyisiä mittasuhteitaan. Yleiskaavan mukaan nimenomaan Kirkonseudusta alettiin kehittää Liedon keskustaajamaa ja seudulle valmistuivat ensimmäiset pistekerrostalot sekä uusia liiketiloja Kirkkotien varteen.