Viikka sijaitsee Liedon keskustan tuntumassa, kuitenkin maisemaltaan maaseutumaisena Savijoen ja sen sivuhaaran Saukonojan mutkassa. Viikan tie muutettiin aikoinaan Tammenkannontieksi, ja siksi nykyään kyläalueesta puhutaan Tammenkantona.  

​

Asutusta jo kivikaudella

​

Viikassa on ollut asutusta jo kivikauden aikana. Kylän maat ovat nousseet 4500 vuotta sitten meren alta. Viikan jyrkänkalliolta on löydetty vasarakirves ja siellä on myös kivikautinen hautapaikka. Linnavuoren on arveltu liittyneen rautakautiseen puolustusjärjestelmään, jossa tieto vihollisesta olisi levitetty merkkitulin mäeltä toiselle.

​

Viikka jäi jäljelle

​

Uudenajan alussa kylässä oli jopa viisi taloa. Myöhemmin tilat autioituivat Viikkaa lukuunottamatta ja yhdistyivät tähän. Viikka suoritti ratsupalvelusta ja toimi myöhemmin korpraalin virkatalona. Viikka ostettiin perintörustholliksi vuonna1760. Myöhemmin talossa on käyty myös käräjiä. Viikalla oli enimmillään viisi torppaa.

Viikan talo maineen on ollut reilut sata vuotta saman suvun hallussa. Oskari Säterin vanhemmat ostivat noin sadan hehtaarin tilan pojalleen lahjaksi 1800-luvun lopulla. Uusi omistaja muutti sukunimensä talon mukaan Viikaksi. Vuosikymmenien aikana tila on siirtynyt mies- tai naislinjassa uusille sukupolville. Sodan jälkeen Viikan maita jaettiin muun muassa karjalaisille. Jäljelle jäänyt kantatila jaettiin kolmen veljeksen kesken 1990-luvulla. Päärakennukseen jäi asumaan Helsingistä Lietoon muuttanut agronomi Heikki Isotalo. Hän oli varsin kiinnostunut keräämään vanhaa maatalousesineistöä. Näistä syntyi aikanaan mittava kotimuseo tilan talousrakennuksiin.