Kaskalan kylä sijaitsee Aurajoen laaksossa kirkolta Vintalaan johtavan vanhan kylätien varrella. Kyläkeskuksen ympärillä levittäytyvät pellot, jotka rajautuvat Teijulan ja Rähälän kyliin. Kylän nimi saattaa viitata vanhaan viljelymuotoon, kaskeamiseen.

​

Esihistoriallisia löytöjä

Kaskala on todennäköisesti asutettu jo esihistoriallisella ajalla. Kylämäen tuntumasta on löydetty uhrikivi, vasarakirves ja rautakautista keramiikkaa. Kaskalan linnavuorelta on löydetty kivimuurin perusta. Se saattaa viitata muinaiseen puolustusjärjestelmään, tällöin mäki olisi toiminut pakopaikkana. 

1500-luvulla kylässä oli kaksi tilaa, Poro ja Sarvi, joista jälkimmäinen tunnetaan nykyään paremmin nimellä Isotalo. Myöhemmin Poron tilat jaettiin Yli-Poroksi, Ali-Poroksi ja Antti-Poroksi (nykyisin Peura.) 1800-luvun lopulla kylässä oli kymmenen torppaa. Eniten tiloja lohkottiin Isotalon maista. Kantatilojen rakennukset sijaitsevat edelleenkin vanhalla kylätonttialueella. Nuorempaa kyläasutusta on rakentunut pääosin Vintalantien ja Pokkolaan vievän kylätien varrelle. Kaskalassa on reilut 30 taloa, ja uusia taloja on rakennettu vielä 2000-luvulla.

​

Liesan maja nousi partiolaisten voimin

Kaskalassa sijaitsee Liedon Eränkävijöiden Liesan maja. Hirsikämppä ja laavu rakennettiin 1990-luvun alussa, myöhemmin vielä hankerahoilla toinen laavu. Rakennuksen lisäksi raivattiin majalle kärrypolusta tie. Kaikki työt tehtiin talkoilla, mukana oli niin partiolaisten vanhempia kuin muitakin kylän miehiä. Varat kerättiin kampanjoilla ja tapahtumilla, jonkin verran avustusta saatiin myös leijonilta ja rotareilta. Vuoden kuluttua majan valmistumisesta sen omistaja Partiolaisten Tuki ry oli velaton. Liesan majalla on käynyt lukuisten partiolaisten lisäksi juhlijoita ja kokoustajia.