Liedon keskusta on rakennettu pääasiassa Hyvättylän ja sen viereisen Pappilan kylän maille. Liedon kirkon lähiseutua on yleisesti nimitetty Kirkonkulmaksi tai kirkonkyläksi. Hyvättylän vanha keskusalue levittäytyy molemmille puolin Hämeentietä ja rajautuu Aurajokeen. Hyvättylässä oli 1500-luvun puolivälissä viisi taloa: Junnila, Jokila, Kyöstilä ja Mikola sekä viides, nimeltään tuntemattomaksi jäänyt talo. Kylän nimen on arveltu juontavan juurensa pakanuudenaikaisesta henkilönnimestä Hyvätty.

​

Kirkonkylä oli aikanaan kahden tunnin ajomatkan päässä Turusta, joten oli luonnollista, että se toimi levähdyspaikkana kauempaa tulleille. Hämeentien varrella sijaitsi 1700-luvulla pahamaineinen Ristinkrouvi ja seuraavalla vuosisadalla kestikievari palveli Jokilan torpassa. Vain harvat rakennukset ovat säilyneet nykypäiviin.

 

Keskusta-alue kasvoi hitaasti, sillä vielä 1900-luvun alussa kirkon seutu oli harvaan asuttua ja maisemat avaria. Hiljalleen Hämeen Härkäkätien varrelle alkoi rakentua kaupparakennuksia ja asumuksia. Kirkonseutua alettiin rakentaa uudentyyppiseksi keskustaksi kaupunkilähiöiden tyyliin 1970-luvulla valmistuneen yleiskaavan mukaisesti. Aluksi toteutettiin liikekeskus. Sen jälkeen korkeita kerrostaloja nousi Kirkkotien varteen, jonka jälkeen asutus levisi Hyvättyläntien suuntaan. Voimakas uudisrakentaminen on muokannut ja muokkaa yhä keskusta-aluetta.

 

Kirkonkylän kansakoulu

 

Liedon kuntakokouksessa päätettiin vuonna 1880 perustaa pitäjään kansakoulu poikia varten. Kirkon viereen Mikolan talon pelloille nousi uusi koulurakennus vuonna 1883. Rakennuksesta tehtiin riittävän suuri, että tarvittaessa voidaan ottaa myös tyttöjä kouluun. Alkuun kuitenkin palkattiin vain yksi opettaja, joka opetti poikia ja tyttöjä vuoroviikoin, vasta vuonna 1890 saatiin kouluun myös naisopettaja. Opettajien asunnot sijaitsivat pihamaalla.

 

Kunnantupa

Ajatus kunnantuvan rakentamisesta nousi Liedossa ensimmäisen kerran esille vuonna 1874. Kansakoulurakennuksen valmistuttua kuntakokous alkoi kokoontua siellä, ja ajatus kunnantuvan rakentamisesta jäi pitkäksi aikaa. Lopulta kunnantupa valmistui vuonna 1911 Kirkkotien varrelle, Mikolan tonttia vastapäätä. Jugendtyylisen rakennuksen suunnitteli tunnettu turkulainen arkkitehti Alex Nyström. Kunnantoimisto palveli talossa vuoteen 1947.

​

Kunnantuvassa on myöhemmin toiminut muun muassa alakoulu, kirjasto, puhelinkeskus, nuorisoseuran säästöpankki, kouluhammaslääkäri, äitiysneuvola, taidegalleria ja päiväkoti.

 

Ensimmäinen kerrostalo

​

Vuonna 1939 valmistunut Säästöpankkitalo on Liedon ensimmäinen kerrostalo. Pankki toimi rakennuksessa vuoteen 1970 saakka. Sen jälkeen siinä on ollut muun muassa postin ja poliisin toimitilat. Toinen kerros on ollut asumiskäytössä.