RAUKKALA
Raukkala sijaitsee Savijoen ja siitä erkanevan sivuojan laaksoissa, lähellä Liedon keskustaa, mutta kuitenkin maaseutumaisemassa. Alueen maasto on kumpuilevaa ja vaihtelevaa arvokasta kulttuurimaisemaa. Kylän nimen on arveltu juontavan juurena muinaisen asukkaan liikanimestä. Kansantarinan mukaan nimi johtuisi siitä, että kylän miesten piti rakentaa Liedon kirkkoon kattoa, mutta he eivät uskaltaneet kiivetä korkealle. Rakentajat palasivat vähin äänin kyläänsä, jota alettiin sen jälkeen kutsua Raukkalaksi.
Vanha ja suuri kylä
Hajanaisten arkeologisten löytöjen perusteella voidaan olettaa, että alueella on ollut jonkinlaista asutusta jo esihistoriallisella ajalla: Savijoen töyräältä on löydetty kolme viikinkiaikaista rannerengasta, jotka todennäköisesti on aikanaan kätketty maahan tarkoituksella. Raukkala on viimeistään ollut asutettuna keskiajalla 1300-luvun alkuun mennessä ja sitä pidetään yhtenä Savijokilaakson vanhimmista kylistä.
Raukkala oli 1840-luvulla Liedon suurin kylä, jossa asui 135 ihmistä. Lähes yhtä suuri oli Pettinen. Torppiakin kylällä oli ennätysmäärä, lähes parikymmentä. 1900-luvulla kantatiloista lohkottiin lukuisia palsta- ja asutustiloja. Viime vuosikymeninä Ahteenmetsän reunaan on noussut uusia taloja kuten myös Raukkalantien toiselle puolen. Savijokilaakson vanhat peltoaukeat ovat silti säilyneet avoimina. Raukkalassa on nykyään noin 40-50 taloutta.
Kantatilat ovat säilyneet
Raukkalasta tunnettiin 1500-luvulla viisi taloa, joista neljä on vieläkin olemassa: Riikilä, Äyräs, Harjala, Pilpola ja Kallio. Kaikki tilat päätyivät Ståhlhandske-suvulle ja edelleen 1600-luvulla Ramsayn kartanon alaisuuteen. Äyräästä erotettiin 1600-luvulla Kujanpään tila, joka jaettiin isojaon yhteydessä Ali-Kujanpääksi ja Yli-Kujanpääksi. Kallio halottiin puolestaan 1840-luvulla Kyläkallioksi ja Peltokallioksi. Kaikki tilat saivat aikoinaan elantonsa maanviljelyksestä, mutta nykyisin maanviljelyä harrastetaan vain Pilpolassa. Tilojen maaomistus on myös suurelta osin hajotettu.
Kyläkaupat Raukkalassa
Raukkalassa on ollut useita pieniä kyläkauppoja. Vanhin eli Luoton kauppa sijaitsi Raukkalantien ja Hämeentien risteyksessä. Nuppulan kauppa toimi vielä 1960-luvulla ja se sijaitsi Raukkalantien varressa vähän kyläkeskuksen jälkeen. Jatkosodan jälkeen Taka-Raukkalaan perustettiin Peipon kauppa asutustilan yhteyteen.
RAUKKALA KARTALLA
Raukkalan taloja
Pilpola on yksi Raukkalan viidestä kantatilasta ja se mainitaan jo 1500-luvun arkistolähteissä. Tila joutui seuraavan vuosisadan alussa veronmaksukyvyttömyyden vuoksi kruununtilaksi, jollaisena se pysyi automian ajalle saakka. Tila kuului Raukkalan kartanon alaisuuteen ja reduktion jälkeen siitä tuli augmenttitila.
Riikilän kantatila mainitaan arkistolähteissä jo 1400-luvulla. Tilan vaiheet ovat moninaiset: talo testamentattiin Naantalin luostarille, sitten se joutui kruunulle ja 1600-luvulla Elina Stålhandske perusti miehensä Hans Ramsayn kanssa Riikilään rälssisäterin, johon muut Raukkalan Savijoen länsipuoliset talot kuuluivat rajapiiritiloina. Rälssi purettiin 1683 ja sen jälkeen talo pysyi kruununtilana koko Ruotsin vallan ajan.
Äyräs on yksi Raukkalan kantatiloja. 1630-luuvlla tila läänitettiin Hans Ramsaylle ja liitettiin myöhemmin hänen kartanoonsa rajapiiritilana. Sen jälkeen Äyräs oli mm. kihlakunnantuomarin ja trumpetinsoittajan palkkatilana. Nykyisellä suvulla tila on ollut vuodesta 1875.