Vierun kylä sijaitsee Liedon keskustan tuntumassa kahden puolen Hämeentietä. Vanhin osa kylästä rajoittuu Aurajokeen. Läheisenä naapurina on Sillilä, jonka kanssa kylä muodosti aikoinaan yhteisen jakokunnan. Kylän nimi juontunee luonnonmuodosta; vierumaa on tarkoittanut kaskimaan lisäksi myös tiessä sivusuuntaan viettävää kohtaa.

​

Asutusta lähinnä joen rannassa on ollut jo 1200-luvulta. Pitkään kylässä oli vain yksi talo, Vierun yksinäistila. Keskiajalla se oli Turun piispanistuimen omistuksessa. Myöhemmin se säilyi vuosisatoja jakamattomana rälssitilana, vaikkakin lampuotien viljelyksessä. Vierun tila on yhä olemassa. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta. Torppia tilalle tuli muutama 1700-1800-luvuilla.

​

Vierun kylä alkoi levitä kymppitien toiselle puolen 1900-luvulla. Merkittävin muutos tapahtui kuitenkin 1980-luvun alussa. Silloin Vierun tilan pitkäaikaiset omistajat Sipilät myivät metsämaitaan Liedon Säästöpankille, ja kunta kaavoitti satoja asuintontteja useassa eri vaiheessa.

​

Kestikievari ja kyläkauppa

​

Vierun torpassa Anttilassa on perimätiedon mukaan toiminut kestikievari. Rakennuksen pihapiirissä on yhä 1700-luvulle ajoittuva pitkänurkkainen rakennus, jossa on ollut kyläkauppa ja leipomo. Samalla se on ollut Härkätietä matkaavien viimeinen pysähdyspaikka ennen Turkua. Nykyisessä vuonna 1927 rakennetussa asuintalossa on ollut myös kauppahuone.

​

Koski ja mylly

 

Vierunkoski on muodostunut noin 200 vuotta ajanlaskun alun jälkeen. Koskesta on voimaa hankkinut vuosisatoja mylly. 1700-luvulla se sijaitsi joen toisella puolen Moision mailla. Nykyisellä paikallaan se on ollut vuodesta 1858. Mylly on kuulunut Vierun tilaan. Myllyn lisäksi Vierun mailla harjoitettiin 1890-luvulla meijeritoimintaa, kun Liedon Meijeri-niminen höyrymeijeri perustettiin Hämeentien ja Aurajoen välisellä alueelle. Meijeri ehti toimia vain kymmenen vuotta ennen kuin se lopetettiin kannattamattomana.

​

Vierunpuiston uusi elämä

​

Kallioiselle metsämaalle kaavoitetut Vierunpuiston ensimmäiset tontit menivät hetkessä kaupaksi. Asukasyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja ja aktiivi Olavi Grönholm oli ensimmäisiä, jotka alkoivat rakentaa omaa kotia uudelle alueelle 1982. Työ alkoi tieliittymärummun tekemisellä ja puiden kaadolla, joiden määrä oli tarkoin ohjeistettu. Alueen piti pysyä metsäisenä.

 

Kolmessa vaiheessa rakennetun Vierun viimeiset tontit myytiin 2010-luvulla. Uusi asuntoalue rajoittuu tiukasti naapurikylä Sillilään. Kylät erottaa toisistaan pääväylä Jukolantie. Talouksia Vierussa on yli 400. Asukasyhdistys toimii kuitenkin molempien kylien alueella, 700 esitettä jaetaan kaikkien talojen postilaatikoihin.

 

"Jukolan kylä"

​

Vierunpuiston tiet ja polut nimettiin Jukolan veljesten asuttaman kylän ja maailman suurimman viestitapahtuman Jukolan viestin mukaan. Kiven kirjasta löytyy jopa sana vieru. ”Ulos kutsui meteli Jukolasta kaiken kansan, ulos vierulle, kiviselle tanterelle”. Vierunpuistossa kulkee niin Jukolan- ja Viertolantie kuin Venlan ja Juhaninkuja.

​

Monen urakan kyläyhdistys

​

Vierunpuiston asukasyhdistys perustettiin heti, kun asukkaita alkoi muuttaa uusiin koteihinsa. Ensi töikseen aktiivinen yhdistys rakensi alueelle talkoovoimin leikkipuiston, johon Liedon kunta kustansi leikkivälineet ja valaistuksen. Leikkipuisto on toiminut myös vuotuisen syystapahtuman pitopaikkana. Siellä tavataan kyläläisten kesken, juodaan kahvia ja syödään pullaa. Lapsille on omaa ohjelmaa.

​

Asukasyhdistys urakoi yhdessä Aurajokisäätiön kanssa 1990-luvulla sillan Vierunkosken saarelta mantereelle palvelemaan melontaväkeä, jonka entinen pankinjohtaja ja Vierunpuiston "isä" Jaakko Kailiala virallisesti avasi. Myöhemmin aktiivit Olavi Grönholm ja Jouni Mäkinen innostuivat vielä rakentamaan toisen sillan myllyn kupeeseen ja saarelle rampin, jonka kevättulvat tosin veivät. Aurajokisäätiö on tehnyt myöhemmin uusia rakennelmia, jotka helpottavat Tammireitistöä kulkevia melojia ohittamaan kosken. Yhdistyksellä on kunnan kanssa talkoosopimus, joka liittyy rakenteiden kunnostamiseen ja risujen poistoon poluilta ja puistosta.

 

Yhteiskunnallisesti merkittävin hanke, jossa asukasyhdistys on ollut mukana, on Mäkisen mukaan Vierun risteyksen ja kymppitien liikennevalot 2000-luvun alussa. Risteyksessä oli tapahtunut sitä ennen kaksikin kolaria. - Kunta ja Ely vastustivat pitkään ja hanakasti valoja kustannusten ja mahdollisten liikenneruuhkien takia. Nyt tuskin kukaan enää harmittelee näitä järjestelyjä, Mäkinen toteaa. Muita näkyviä hankkeita ovat olleet suositut onkikisat Vierunkoskella Lieto-viikolla sekä yhdistyksen osallistuminen Lietohallilla järjestettyjen blueskonserttien järjestelyihin. Yhdistyksen aktiivisuus palkittiin vuonna 2020, kun Lieto myönsi Liedon kulttuuriteko -palkinnon yhdistykselle.