Ketola löytyy Savijoen ja sen sivuhaaran Suopohjanojan laaksosta. Savijoen vastarannalla levittäytyvät Kärpijoen kylän pellot. Ketolan alue on maastoltaan ja maisemaltaan vaihtelevaa ja monipuolista. Pienen kylän asutus on harvahkoa.

 

Kylä on saanut asutuksensa madollisesti 1300-luvun kuluessa. Kylän nimi viittaa luultavasti luonnonoloihin. Perimätiedon mukaan Ketola on ollut muinoin Vanhalinnan piilopaikka. Ensimmäiset arkistotiedot Ketolan yksinäistilasta ovat vuodelta 1430. Seuraavalla vuosisadalla tila päätyi rälssiksi. Säterivapauden se sai 1600-luvun alkupuolella. Tilan ovat omistaneet sekä aateliset että porvarit, mutta sitä ovat viljelleet lampuodit. 1780-luvulla Ketola jaettiin kahtia ja kumpikin puolisko lunastettiin perinnöksi. Taloja kutsuttiin isäntien mukaan Heikintaloksi ja Juhantaloksi.

​

Ketolassa 1600-luvun kellari

 

Nykyisen Ketolan tilan talouskeskus edustaa entistä Heikintaloa. Vanhan päärakennuksen alakerrasta löytyy vielä 1670-luvulta peräisin olevia perustuksia sekä luonnonkivestä ja tiilestä holvattu iso kellari. Ne kuuluivat sata vuotta myöhemmin rakennetulle kaksikerroksiselle pohjalaistyyliselle rakennukselle. Kun uusi päärakennus nousi 1930-luvulla, vanha hirsirakennus jätettiin tiilellä vuorattuna uudisrakennuksen sisälle.