Sivuston kuvilla luvanvarainen käyttö. Kuviin voi liittyä käytön rajoituksia.
Myllärintupa
Jonkarin talo nykyisenä myllärintupana vastaa ajatusta siitä, miten mylläri perheineen olisi asunut 1900-luvun alkupuoliskolla. Laaja tupa on tarjonnut sijan myllymatkalaisille ja elämisen puitteet myllärin perheelle. Toisaalta korjaustöissä on myös pyritty palauttamaan muistoja siitä, miltä tupa on aikanaan näyttänyt ollessaan Hakulan kylässä asuinkäytössä.
Tuvan kiinteä sisustus värityksineen vastaa aikalaisten kertomuksia Jonkarin tuvasta ja myös monet huonekaluista ovat alkuperäisiä. Tuvan porstuassa on pienoismalli, josta näkee millainen Jonkari oli umpipihana mies- ja karjapihoineen.
Tuvan uuni on muurattu lietolaisen mallin mukaan kaksiosaiseksi, vasemmalla on liesi, oikealla leivinuuni. Rautainen kraakku eli padanpidike kertoo ajasta, jolloin liesi oli avoliesi eikä hellanrinkejä vielä ollut. Astiahylly ja ylis-alissänky ovat Jonkarin väentuvasta. Hyllyillä on astioiden lisäksi tuohiropponen, juustokehiä, leipälautoja sekä härkin eli hierin. Tätä nuoren männyn latvasta tehtyä hämmennysvälinettä käytettiin esimerkiksi keittopadan tai taikinan sekoittamiseen. Sängyn pieni koko sekä alasängyn verhot lisäävät vuoteen lämpimyyttä. Yläsänkyyn noustaan sängyn päätyyn kiinnitetyn tukipalan avulla.
Tuvan kangaspuut ovat käyttökunnossa. Niillä on kudottu kaikki tuvan lattialla olevat räsymatot sekä pöydällä oleva pellavaliina. Tuvan yhteydessä olevassa kamarissa on sivustavedettävä sohva, lapsen kehto sekä pöytä tuoleineen ja kirjatelineineen. Kamarin nurkassa on poljettava ompelukone, seinällä puhelin. Myllärilläkin oli aikoinaan puhelin, mutta hän pystyi soittamaan ainoastaan kartanoon. Ulkolinjapuhelut eivät puhelimella onnistuneet.