Härkätien kulkijoita

Hämeen Härkätie
Hämeen Härkätie

on Suomen tunnetuimpia historiallisia maanteitä. Tie on jäljitettävissä 1600- ja 1700-lukujen karttojen sekä kuningas Kustaa Vaasan sihteerin, suomalaissyntyisen Jaakko Teitin vuosina 1555–1556 laatiman tieluettelon perusteella.

Hämäläiset kauppiaat ja maanviljelijät käyttivät Härkätietä kauppamatkoillaan. Tien nimen väitetään johtuvan siitä, että härkiä ei koskenut kyyditysvelvollisuus, mistä johtui härkien yleistyminen tienvarsitaloissa. Härkätie oli noin 160 km pitkä reitti, joka johti Hämeenlinnasta Hattelmalan kautta Rengon kirkolle ja sieltä Rengon Lietsan, Tammelan Portaan, Someron, Kosken, Marttilan ja Liedon kautta Turun tuomikirkolle.

 

Keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeää linnaa, Hämeen ja Turun linnat. Sotaväen ja virkamiesten ohella tietä käyttivät kirkonmiehet ja pyhiinvaeltajat. Härkätie oli kuitenkin ennen kaikkea talonpoikien ja kauppiaiden tie. Keskiajalla ja vielä myöhemminkin suurin osa liikenteestä soljui kesällä jalan ja kuormat kuljetettiin selkähevosilla. Tavallinen päivämatka oli 30-40 km, eli Hämeenlinnasta Turkuun matkustavan piti varata neljä-viisi matkapäivää. Päivämatkan jälkeen levähdettiin kestikievareissa, joita Jaakko Teitti jo mainitsee luettelossaan muun muassa Huilussa ja Krouvissa.

 

Härkätien kulkijoita museovieras kohtaa lainamakasiinin yläkerran näyttelyssä.

Kulkukauppias
Kulkukauppias

Tupainteriöörissä vienankarjalainen laukkuryssä esittelee laukkunsa aarteita.

Kriiskryynäri
Kriiskryynäri

teki rautalangasta vispilöitä ja pannunalusia emännille.

Punnitseminen
Punnitseminen

kuului kaupankäyntiin.