Liedon museon näyttelyt

Tarvasjoen nykyinen kirkko on ainakin kolmas samalle paikalle rakennettu kirkkorakennus. Puinen ristikirkko valmistui vuonna 1779. Rakentajana oli Mikael Hartlin-Piimänen, joka isänsä Antti Piimäsen kanssa oli tuon ajan arvostetuimpia kirkonrakentajia. Ensimmäinen kirkko on ollut paikalla jo keskiajalla. Ainoa tuosta Tallakappeliksi kutsutusta kirkosta jälkimaailmalle jäänyt muisto on keskiaikaisen Pieta-veistoksen kaksi osaa: Kristuksen ja Neitsyt Marian päät.

Nykyistä edeltävän kirkonkaan rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen ympärille syntynyttä seurakuntaa alettiin 1550-luvulla nimittää Alastaron saarnahuonekunnaksi Marttilan emäseurakunnassa. Se käsitti nykyiset Tarvasjoen ja Karinaisten seurakunnat. Kun Karinaisiin vuonna 1657 rakennettiin oma kirkko, se erottautui omaksi saarnahuonekunnaksi ja Tarvasjoen puolta alettiin kutsua Euraksi.

Kirkon kalustosta tiedetään tuolta ajalta, että alttarimattona käytettiin karhuntaljaa. Nykyiseen kirkkoon tuosta kirkosta on siirtynyt ainakin vuonna 1746 tehty saarnatuoli, kaksi kirkonkelloa vuosilta 1706 ja 1760 sekä vuonna 1766 ostettu 14-haarainen kynttiläkruunu. Myös nykyiset lehterikaiteen ja saarnatuolin kuvataulut ovat ilmeisesti edellisestä kirkosta.

Nykyinen kirkko oli alunperin ilman lämmityslaitteita, kunnes vuonna 1897 sinne asennettiin kaminat. Ne poistettiin ja sähkölämmitys asennettiin vuonna 1969. Sähkövalon kirkko sai vasta vuonna 1933, jolloin öljylampuista ja kynttilöistä valonlähteenä luovuttiin. Alttaritaulu vuodelta 1921 on taiteilija V. Ylisen jäljennös tanskalaisen J. Kronbergin maalauksesta ”Kristuksen ylösnousemus".

Tarvasjoen kirkon, hautausmaan ja seurakuntatalon historian lisäksi kävijä voi näyttelyssä tutustua kirkolliseen kurinpitoon ja kansanopetukseen.