Ihmisten Tarvasjoki

Tarvasjoen eli alkuperäiseltä nimeltään Euran kunta oli itsenäinen kunta vuosina 1859 – 2014. Sitä ennen se kuului Marttilan pitäjään kappeliseurakuntana. Koska sekaannuksilta Satakunnan Euran kanssa ei voitu välttyä, päätettiin Eura-nimestä luopua. Kunnan nimeksi oli ehdotettu myös Eurainen-nimeä, mutta vuonna 1910 otettiin käyttöön Tarvasjoki. Vuonna 2015 Tarvasjoki liitettiin Liedon kuntaan.

Ihmisten Tarvasjoki kertoo Tarvasjoen elämänmenon historiaa esihistoriasta kohti nykypäivää. Esille on nostettu maaseudun asutuksen monimuotoisuus ja elinkeinojen kehittyminen. Lisäksi esitellään yksittäisten ihmisten arkea ja toimeentuloa.

Suutarit kiersivät
Suutarit kiersivät

talosta taloon työvälineet mukanaan.

Monet naiset
Monet naiset

elättivät itsensä tekemällä taidokkaita käsitöitä.

Näyttelyssä esitellään järjestötoiminnan muotoutumista yhdistyksiksi sekä koulutuksen ja terveydenhuollon alkutaivalta pedagogeineen ja kansanparantajineen. Tutuksi tulevat postiaseman hoitaminen, tarkastuskarjakon työ sekä poliisin ja raittiuslautakunnan toimet salakuljettajien kiinni saamiseksi. Käsityöläisistä tavataan suutarien ohella seppiä, itsellisistä korintekijä. Maatalouden ja teollisuuden lisäksi kerrotaan kotiteollisuuden eri muodoista.

Näyttelyssä kerrotaan myös Tarvasjoen tapahtumista vuonna 1918 sekä toisen maailmansodan ajasta Tarvasjoen näkökulmasta. Sota-ajan teemaa jatkaa Eeva Sisson valokuvat Tarvasjoella olevista muistomerkeistä.