Liedon museon näyttelyt

Kaupankäyntiä säädeltiin keskiajalta 1800-luvun puoliväliin saakka merkantilistisella talouspolitiikalla. Sen mukaisesti kaupungeilla oli yksinoikeus kaupankäyntiin, mutta tavaraa vaihtamalla kaupunkiporvareiden kanssa voitiin kyllä hankkia kaikenlaista tarpeellista. Muutaman kerran vuodessa järjestettävillä markkinoilla talonpojat saivat myydä tuotteitaan itse. Tarvasjoelta on käyty kauppaa Turun, Halikon ja Salon markkinoilla, Tukholmaan astikin ovat kauppamatkat ylettyneet. Tärkeimpiä vientitavaroita olivat laudat, tuohet, halot, vilja, viina, kudonnaiset, teuraskarja ja heinät. Tuontitavaroita olivat rauta, kankaat, suola ja tupakka.

 

Kaupankäynti vapautui 1800-luvun puolivälissä, ja vuonna 1877 Tarvasjoelle anottiin ensimmäisiä kauppalupia Juvalle, Euraan ja Seppälään. Ei tiedetä varmuudella, toteutuivatko nämä kaupat, mutta se tiedetään, että vuonna 1900 Tarvasjoella toimivat kauppiaina Euralla Kustaa Kaseva ja Frans Lindholm, Jauholassa Frans Nurmi ja Suurilassa Juha Hellén.

​

Osuuskauppaliike lisäsi vaihtoehtoja maaseudun kaupankäyntiin 1900-luvun alusta. Ennen kuin vuoden 1901 osuustoimintalaki salli osuuskuntien perustamisen, oli osuustoiminta kuitenkin tullut tutuksi Euran kappelissa. Marttilan Maamiesseuran ja Varsinais-Suomen Pienten Maanviljelijäin Seuran yhteisostolla hankittujen viljankuivuukoneen ja oja-auran työn tuloksia tarkasteltiin vuoden 1900 syyskuussa seurojen vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä.

 

Marttilan Osuuskaupan sivumyymälä aloitti Euran kylän Sillanpään huvilassa vuonna 1904. Sen jatkajaksi perustettiin Euran kappelin Osuuskauppa vuonna 1906. Samana vuonna aloitti Jauholassa Savijoen Osuuskauppa. Sittemmin Osuusliike Lounaismaaksi yhdistyneet Osuusliike Kehitys ja Auran Osuusliike aloittivat kaupankäynnin Tarvasjoella 1930-luvulla.

​

Näyttelyssä esitellään niin yksityisiä kauppoja kuin osuuskauppoja Tarvasjoella kulmakunnittain ja kylittäin.