Aunuksen kannas
Moni lietolainen päätyi Aunuksen kannaksella Syvärin linjoille jatkosodan aikana. Syväri merkitsee monille sotaveteraaneille samaa kuin Aunuksen kannas. Suomalaisten asemat kulkivat sodan aikana joen suuntaisesti. Huomattavia paikkoja Aunuksen kannaksella ovat Aunuksen kaupunki Laatokan rannalla. Suomalaisten rautatie kulki jatkosodassa tähän asti. Syvärillä huomattavia paikkoja olivat Syvärin sillat ja Lotinapelto, jossa oli muun muassa saksalaisten hautausmaa. Syvärin voimalaitos alajuoksulla tuli tutuksi monille suomalaisille.
Saksalainen 163. Divisioona oli hyökännyt Aunuksen kannakselle suomalaisten tukena kesällä 1941. Yksikkö taisteli suomalaisten rinnalla kesällä 1941 muun muassa Tolvajärvellä ja Näätäojalla. Laatokalla toimi sodan aikana saksalaisia tykkilauttoja, jotka kuuluivat Saksan ilmavoimiin, Luftwaffeen. Syvärillä kaatuneet saksalaiset haudattiin Kuuttilahteen. Lokakuun 1941 alussa vallattu Petroskoi muutettiin nimeltään Äänislinnaksi. Kaupunki oli suosittu kuvauskohde, ja usein junaa vaihtavat lomalaiset ehtivät kuvata ainakin rautatieaseman.
Aunuksen kannas sijaitsee Laatokan ja Äänisjärven välissä. Äänisestä Laatokkaan virtaa Syvärin joki, jonka vartta suomalaisten puolustuslinja myötäili asemasodan aikana.
Tie Syväriltä Kuuttilahteen.
Kuhilaita Aunuksen kannaksella syksyllä 1943.
Saksalaisten hautausmaa Kuuttilahdessa.
Saksalaiset hautaamassa toveriaan Kuuttilahdella 1943.
Hyvinkään kauppalan valtuuskunta käymässä Syvärillä Kuuttilahdessa 1943.
"Lomalaisten odotuspaikka". Tienviittoja Syvärin alajuoksulla 1943. Kylttien nelinumeroisten peitelukujen perusteella kuva on otettu Jalkaväkirykmentti 4:n eli Punamustanrykmentin lähettyviltä.
Äänislinnan rautatieasema.
Äänislinnassa moni lomalainen vaihtoi Karhumäeltä tai Syväriltä tullessaan junaa.
Rautatieaseman pihaa Äänislinnassa.
Juuri vallattua Petroskoita.
Rakennus Äänislinnassa.
Äänislinnan hallintorakennus.
Leninin patsas Äänislinnan hallintorakennuksen edustalla.
Patsas purettiin myöhemmin ja kiven päälle asetettiin kenttätykki muistomerkiksi.
Syvärin luostarin seiniä ja kattoa.
Lietolainen luulee tulleensa taivaaseen
Lietolainen sotamies Eino Toivonen palveli Syvärillä 1943–1944 Jalkaväkirykmentti 2:ssa. Toivonen oli pikakivääriampujana muun muassa Lotinapellossa. Hän on yksi hankkeen yhteydessä haastatelluista veteraaneista, jolta saatiin kuulla paljon tapahtumia Syväriltä.
Toivonen muistaa muun muassa erään yön vartiossa, kun hän huomasi lähistöllä outoa liikettä. Tutkiessaan liikkeen alkuperää Toivonen havaitsi läheisen tunkion kuhisevan elämää: se oli kauttaaltaan rottien peitossa. Vartiovuoro meni ohi Toivosen liikkumatta tarkastellessa kihisevää rottakasaa. Monta kertaa haastattelun aikana Toivonen kertoi näkevänsä Syvärin rintaman tapahtumia elävästi edessään. Kerran hänen lähelleen putosi linnoitustöissä kranaatti, joka tappoi kolme muuta hänen ryhmänsä jäsentä.
Kevään 1944 lopulla Toivonen sairastui vakavaan keuhkosairauteen, mutta häntä ei aluksi laskettu sairaalaan. Lopulta tauti kävi niin pahaksi, että hänet vietiin linjojen taakse. Leikkauksen jälkeen Toivonen luuli tulleensa taivaaseen: hänen yllään oli enkeleitä, pyhimyksiä ja muita taivaallisia olentoja. Hän oli kuitenkin elossa: hänet oli leikattu Syvärin luostarissa sijaitsevassa sairaalassa, jonka kattomaalauksia hän katseli herätessään.