top of page
Aunuksen kannas

Moni lietolainen päätyi Aunuksen kannaksella Syvärin linjoille jatkosodan aikana. Syväri merkitsee monille sotaveteraaneille samaa kuin Aunuksen kannas. Suomalaisten asemat kulkivat sodan aikana joen suuntaisesti. Huomattavia paikkoja Aunuksen kannaksella ovat Aunuksen kaupunki Laatokan rannalla. Suomalaisten rautatie kulki jatkosodassa tähän asti. Syvärillä huomattavia paikkoja olivat Syvärin sillat ja Lotinapelto, jossa oli muun muassa saksalaisten hautausmaa. Syvärin voimalaitos alajuoksulla tuli tutuksi monille suomalaisille.

Saksalainen 163. Divisioona oli hyökännyt Aunuksen kannakselle suomalaisten tukena kesällä 1941. Yksikkö taisteli suomalaisten rinnalla kesällä 1941 muun muassa Tolvajärvellä ja Näätäojalla. Laatokalla toimi sodan aikana saksalaisia tykkilauttoja, jotka kuuluivat Saksan ilmavoimiin, Luftwaffeen. Syvärillä kaatuneet saksalaiset haudattiin Kuuttilahteen. Lokakuun 1941 alussa vallattu Petroskoi muutettiin nimeltään Äänislinnaksi. Kaupunki oli suosittu kuvauskohde, ja usein junaa vaihtavat lomalaiset ehtivät kuvata ainakin rautatieaseman.

Aunuksen kannas sijaitsee Laatokan ja Äänisjärven välissä. Äänisestä Laatokkaan virtaa Syvärin joki, jonka vartta suomalaisten puolustuslinja myötäili asemasodan aikana.

press to zoom

Tie Syväriltä Kuuttilahteen.

press to zoom

Kuhilaita Aunuksen kannaksella syksyllä 1943.

press to zoom

Saksalaisten hautausmaa Kuuttilahdessa.

press to zoom

Saksalaiset hautaamassa toveriaan Kuuttilahdella 1943.

press to zoom

Hyvinkään kauppalan valtuuskunta käymässä Syvärillä Kuuttilahdessa 1943.

press to zoom

"Lomalaisten odotuspaikka". Tienviittoja Syvärin alajuoksulla 1943. Kylttien nelinumeroisten peitelukujen perusteella kuva on otettu Jalkaväkirykmentti 4:n eli Punamustanrykmentin lähettyviltä.

press to zoom

Äänislinnan rautatieasema.

press to zoom

Äänislinnassa moni lomalainen vaihtoi Karhumäeltä tai Syväriltä tullessaan junaa.

press to zoom

Rautatieaseman pihaa Äänislinnassa.

press to zoom

Juuri vallattua Petroskoita.

press to zoom

Rakennus Äänislinnassa.

press to zoom

Äänislinnan hallintorakennus.

press to zoom

Leninin patsas Äänislinnan hallintorakennuksen edustalla.

press to zoom

Patsas purettiin myöhemmin ja kiven päälle asetettiin kenttätykki muistomerkiksi.

press to zoom

Syvärin luostarin seiniä ja kattoa.

press to zoom

Lietolainen luulee tulleensa taivaaseen


Lietolainen sotamies Eino Toivonen palveli Syvärillä 1943–1944 Jalkaväkirykmentti 2:ssa. Toivonen oli pikakivääriampujana muun muassa Lotinapellossa. Hän on yksi hankkeen yhteydessä haastatelluista veteraaneista, jolta saatiin kuulla paljon tapahtumia Syväriltä.

Toivonen muistaa muun muassa erään yön vartiossa, kun hän huomasi lähistöllä outoa liikettä. Tutkiessaan liikkeen alkuperää Toivonen havaitsi läheisen tunkion kuhisevan elämää: se oli kauttaaltaan rottien peitossa. Vartiovuoro meni ohi Toivosen liikkumatta tarkastellessa kihisevää rottakasaa. Monta kertaa haastattelun aikana Toivonen kertoi näkevänsä Syvärin rintaman tapahtumia elävästi edessään. Kerran hänen lähelleen putosi linnoitustöissä kranaatti, joka tappoi kolme muuta hänen ryhmänsä jäsentä.

Kevään 1944 lopulla Toivonen sairastui vakavaan keuhkosairauteen, mutta häntä ei aluksi laskettu sairaalaan. Lopulta tauti kävi niin pahaksi, että hänet vietiin linjojen taakse. Leikkauksen jälkeen Toivonen luuli tulleensa taivaaseen: hänen yllään oli enkeleitä, pyhimyksiä ja muita taivaallisia olentoja. Hän oli kuitenkin elossa: hänet oli leikattu Syvärin luostarissa sijaitsevassa sairaalassa, jonka kattomaalauksia hän katseli herätessään.

bottom of page