top of page
press to zoom
JR 35 - Varsinaissuomalainen rykmentti

 

Varsinais-Suomessa perustettiin 1. Divisioonaan Jalkaväkirykmentti 35, jonka komentajaksi tuli everstiluutnantti Lauri Ruotsalo. Ruotsalo komensi rykmenttiä vuoden 1941 loppuun asti, kunnes joutui sydänvikojen ja rasituksen vuoksi jättämään tehtävänsä. Tilalle komentajaksi tuli everstiluutnantti Sulo Laaksonen, joka komensi rykmenttiä sodan loppuun asti. Rykmentin vaiheet sota-aikana ovat olivat hyvin vaiherikkaat. Tällä sivulla luodaan vain lyhyt katsaus rykmentin historiaan ja lietolaisten osuuteen rykmentissä. Rykmentin vaiheita jatkosodassa seurataan sodan alusta loppuun yläpalkista avautuvilla sivuilla.
 

Perustaminen


JR 35:n komppaniat perustettiin liikekannallepanossa seuraavasti:

E/JR 35 (Rykmentin esikunta)

Rykmentin esikunta (E/JR 35) Lieto
Rykmentin kolonna (Kol/JR 35) Lieto
Tykkikomppania (Tyk.K/JR 35) Kyrö
Kranaatinheitinkomppania (Krh.K/JR 35) Littoinen


I/JR 35 (I pataljoona)
 

Pataljoonan esikunta (E/I/JR 35) Paimio
Kiväärikomppania (l./JR 35) Tarvasjoki
Kiväärikomppania (2./JR 35) Marttila
Kiväärikomppania (3./JR 35) Koski TI
Konekiväärikomppania (4. )JR 35) Paimio
Kranaatinheitinjoukkue (Krh.J/JR 35) Paimio


II/JR 35 (II pataljoona)
 

Pataljoonan esikunta (E/II/JR 35) Pöytyä
Kiväärikomppania (5./JR 35) Oripää
Kiväärikomppania (6./JR 35) Alastaro
Kiväärikomppania (7./JR 35) Vampula
Konekiväärikomppania (8./JR 35) Pöytyä
Kranaatinheitinjoukkue (Krh.J/II/JR 35) Pöytyä


III/JR 35 (III pataljoona)
 

Pataljoonan esikunta (E/III/JR 35) Mellilä
Kiväärikomppania (9./JR 35) Loimaa
Kiväärikomppania (10./JR 35) Loimaa
Kiväärikomppania (11./JR 35) Metsämaa
Konekiväärikomppania (12./JR 35) Loimaa
Kranaatinheitinjoukkue (Krh.J/III/JR 35) Mellilä


 

Jalkaväkirykmentti 35:n esikuntakomppania

 

Jalkaväkirykmentti 35:n esikunta perustettiin kesäkuussa 1941 Liedossa. Yksiköstä löytyvät tiedot ovat hyvin vähäisiä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (entinen Sota-arkisto) löytyy vain muutama mappi. Komppanialla ei ole pidetty omaa sotapäiväkirjaa. Sota - veteraanien muistista museon muistiin -hankkeen tiedot yksiköstä perustuvat muutamaan haastatteluun, komppanian vääpelin ylikersantti Unto Ryökkään lähettämiin kirjeisiin sekä joihinkin valokuviin. Joitakin tietoja on myös Jalkaväkirykmentti 35:n historiikissa. 
 

Rykmentin omassa sotapäiväkirjassa esikuntakomppania mainitaan lähinnä sen siirtyessä marsseilla paikasta toiseen. Rykmentin jääkärijoukkueesta, jonka henkilöstöstä monet palvelivat myöhemmin 1. Divisioonan kaukotuedusteluosastossa sekä osasto Törnissä, on kirjoitettu enemmän. Lietolaisia oli mukana useissa jääkärijoukkueen partioista hyökkäysvaiheessa 1941. Monet yksikön upseerit kiittivät erikseen alikersantti Tuure Virtaa sekä kersantti Keijo Tervahartialaa oma-aloitteisina ja kyvykkäinä sotilaina.
 

Jääkäri- ja viestijoukkueen lisäksi lietolaisia oli runsaasti rykmentin toimitusjoukkueessa, joka huolehti rykmentin "paperisodasta". Komentojoukkueeseen kuuluva Arvo Korsimo oli myös rykmentin postimestari. Hän liikkui vuoden 1941 aikana yleensä alikersantti Einar Nurmen viestiryhmän mukana radioautossa. Korsimon kotiuduttua 1942 hänen seuraajakseen postimestariksi tuli alikersantti Lauri Nautela. Koska postilähetyksissä liikkui paljon arvokkaita paketteja ja rahalähetyksiä, edellytettiin virkaan nimitetyltä nuhteettomuutta ja luotettavuutta. 
 

 

Jalkaväkirykmentti 35:n kolonna 1941

 

Jalkaväkirykmentti 35:n kolonnan henkilöstä oli pääasiassa vanhempia miehiä, 1898–1902 syntyneitä. He olivat sodan syttyessä iältään noin 40-vuotiaita. Vuoden 1942 henkilöstöluettelo osoittaa, että tämäkin yksikkö nuoreni vuodenvaihteen 1941–1942 huomattavasti. Pääasiassa kolonnassa palveli tuolloin 1910-luvulla syntyneitä. Samalla yksikköön tuli uutta henkilöstöä eri puolilta Suomea. Tuolloin kolonnassa oli enää vain kuusi lietolaista. Kolonna sai hyvää ja asiantuntevaa opastusta liikkuessaan 1941 Itä-Karjalassa, sillä sen oppaana toimi kersantti Sulo Junnila, joka oli liikkunut alueella Aunuksen retken aikaan 20 vuotta aikaisemmin.
 

 

Perustamisen jälkeen: koulutus Lahdessa ja kohti Joensuuta

 

Perustamisen jälkeen rykmentti kuljetettiin Varsinais-Suomesta itään Lahteen. Siellä harjoiteltiin tulevaa tehtävää varten. Rykmentistä perustettiin samalla Taisteluosasto Ruotsalo. Lahdessa päästiin muun muassa harjoittelemaan vesistöjen ylitystä ja rakentelemaan purilaita, hevosen vetämiä pyörättömiä rekiä, joita tarvittiin Itä-Karjalassa liikuttaessa teittömillä korpitaipaleilla. Lahdesta rykmentti siirrettiin keskitysalueelleen Pohjois-Karjalaan Joensuuhun.
 

 

JR 35 hyökkäysvaiheessa
 

Hyökkäysvaiheessa 1941 rykmentti oli 1. Divisioonan mukana Karjalan armeijan reservinä. Yksikkö pääsi rajan yli Korpiselän kohdalla seuraten eteneviä suomalaisjoukkoja. Hyökkäyksen edetessä rykmentin osia alistettiin eri puolille Itä-Karjalaa. Rykmentti taisteli yhdessä ja hajoitettuna pataljoonittain muun muassa Kukkajärvellä, Vieljärvellä, Kirvesjärvellä, Hiisjärvellä, Ivaselässä, Kristianissa ja Pyhäjärvellä. Täältä rykmentti siirrettiin yli sata kilometriä pohjoiseen, jossa se osallistui taisteluihin Kutismassa, Neukijärvellä, Olkkoilassa, Nelkanjörvellä sekä Kenjakissa.

Lokakuun alun Kenjakin ankarien mottitaistelujen jälkeen rykmentti siirrettiin Karhumäen valtausta valmisteleviin joukkoihin. JR 35 taisteli Mäntyselässä 24.10. murtaen lujiksi arvellut vihollisasemat todella nopeasti. Täältä rykmentti eteni kohti Maaselän kannaksella sijaitsevaa Malua.


Asemasotavaihe Karhumäellä
 

Palattuaan 1. Divisioonan yhteyteen rykmentti sai vastuulleen Maaselän kannaksen vaikeimman lohkon, Poventsan. Pataljoonia kierrätettiin rintamavastuuseen ja lepoon vuorotellen. Etenkin Pirunsaaresta ja Aallon tukikohdasta jouduttiin taistelemaan ankarasti.

Rykmentti siirtyi kesäkuussa 1943 puolentoista vuoden asemasotavaiheen jälkeen linnoitustöihin Maaselän kannaksen taka-asemaan. Täältä rykmentti otti joulukuun lopulla vastuun Suurlahden lohkosta Seesjärven rannalla.


Tali-Ihantalaan

 

Venäläisten suurhyökkäyksen alkaessa Karjalan kannaksella siirrettiin alueelle yksiköitä muilta kannaksilta. 1. Divisioona luovutti Jalkaväkirykmentti 35:n kesäkuussa, sillä aikaisemmin kaavailtua JR 33:a ei voitu irroittaa etulinjasta. Rykmentti osallistui Ihantalan taisteluihin Ryhmä Vihmalle alistettuna heinäkuun alussa kärsien ankaria tappioita, mutta pysäyttäen vihollisen etenemisen. Etenkin Pyöräkankaan maastosta käytiin ankarat kamppailut.


Kotiuttaminen

Tali-Ihantalasta rykmentti siirtyi reserviin Rättijärvelle missä se aloitti linnoitustyöt. Myöhemmin rykmentti siirrettiin Pohjois-Karjalaan Kaltimoon muun 1. Divisioonan yhteyteen 30.9.1944 mennessä. Junat lähtivät ajamaan kohti kotiseutua 9.–13.11. Rykmentin esikuntakomppania ja kolonna lähtivät viimeisinä. Perillä odotti varusteiden huolto, aseiden putsaus ja luovuttaminen varastoon. Sota oli ohi.

press to zoom
press to zoom
bottom of page