top of page

Linnoitustyöt Muolaalla

Muolaalla joukot aloittivat linnoitustyöt. Linnoitettavana oli viiden kilometrin levyinen alue Kirkkojärven ja Yskjärven välisellä kannaksella. Muolaan kirkossa jaettiin työvälineen 9.10.1939 ja ryhmät aloittivat hyökkäysvaunuesteiden rakentamisen. Osa asemista kaivettiin Muolaan kirkkomaalle. Syksyn linnoitustöiden jäljiltä oli ympäristössä kivi- ja piikkilankaesteitä, mutta juoksuhaudat, pesäkkeet ja korsut puuttuivat. Joukot majoittuivat aluksi telttoihin, mutta myöhemmin he pääsivät paikallisten taloihin asumaan. Monet Jalkaväkirykmentti 14 sekä 1. Prikaatin lietolaisista pääsivät Turulilan kylään Muolaalle.

26_10782
26_10782

Lietolaisiakin majoittanut Kirjavaisten talo Turulilan kylässä. Talon edessä vasemmalla Lydia Kirjavainen (o. s. Rautiainen) ja Helli Kirjavainen (myöh. Rämö).

press to zoom
26_10788
26_10788

Miehiä Muolaalla hirsitalon edustalla. Kuvassa muun muassa muolaalaiset Yrjö ja Mikael Rämö.

press to zoom
Kuva: digi.narc.fi
Kuva: digi.narc.fi

Peitepiirros 1. Prikaatin viestiosaston majoituksesta Muolaalle ja Turulilan kylään.

press to zoom

Alikersantti Oiva Ryökäs kirjoitti muistioonsa:

Erikoisesti kiinnitti huomiotani Kannaksen väestön vieraanvaraisuus, ystävällisyys ja isänmaallisuus. Tunsimme olevamme kovia kokeneella kannaksella johon rajan läheisyys ja tietoisuus mitä sen takana on, vaikutti. Erikoisesti niissä taloissa, jotka majoittumisemme takia paremmin tunsimme, Kirjavaisen ja Mentulan, vallitsi voimakas kristillis-isänmaallinen henki.

Neuvostoliitto jätti 26.11. nootin, jonka mukaan Suomen puolelta oli ammuttu Karjalan kannaksella tykeillä Mainilan kylään. Suomi torjui syytökset vastineessaan, ja 28.11. Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen.

Lietolaiset elättelivät jo lomatoiveita, mutta marraskuun lopulla he siirtyivät Kangaspellon kylään. Poliittinen tilanne kiristyi, ja 29.11. puhelinilmoituksessa kerrottiin: ”Ryssä katkaissut diplomaattiset suhteet, ilmavaara olemassa.”.

bottom of page