Ylimääräiset harjoitukset
Syksyllä 1939 järjestettiin Neuvostoliiton Suomelle esittämien vaatimusten perusteella ylimääräiset harjoitukset, jotka käskettiin alkavaksi 7.10.1939. Näissä harjoituksissa perustettiin yhdeksän kenttäarmeijan divisioonaa ja muita yksiköitä. Yhteen talvisodan ajan suomalaiseen divisioonaan kuului 14 200 miestä, jotka jakautuivat kolmeen jalkaväkirykmenttiin ja yhteen kenttätykistörykmenttiin. Kenttäarmeijan divisioonista viisi keskitettiin Karjalan kannakselle. Näistä muodostettiin Kannaksen armeija.
Turusta lähetettiin jo ennen sodan syttymistä Porin rykmentistä pataljoona ja rykmentin kantahenkilöstöä Karjalan kannakselle. Näistä perustettiin 1. Prikaatin III pataljoona. Perustamispäivän jälkeisenä iltana 6.10.1939 joukot lähtivät rautateitse itään. Juna kulki Viipurin halki Perkjärvelle, missä juna purettiin. Lopulta pataljoona saapui Karjalan Kannakselle Muolaan pitäjään. Samaan aikaan Turussa ruvettiin kokoamaan JR 13:a ja 14:ää.
Ilmatorjuntavaunu Karjalan kannaksella ylimääräisten harjoitusten aikana.
Muolaan pitäjä oli keskellä suomalaisten pääpuolustuslinjaa, ns. Mannerheimlinjaa.
Kenties viimeinen valokuva Muolaan kirkosta. 1. Prikaatin viestimiehet ovat juuri saapuneet polkupyörillään Muolaan kirkonkylään. Kirkko tuhoutui täysin talvisodan taisteluissa.
Juuri saapunut "porilainen" hautausmaan aidan ohi kulkevan maantien ääreellä. Kylteissä mm. "20,2 Pölläkkälä", "8,5 Kellari", Viipuri 56,4", "Kyyrölä" ja "Voimäki 7,4".
1. Prikaatin III pataljoona turkulaiset viestimiehet muistelivat lähtöä Turusta:
"Olimme varusmiehiä. Ensin koko joukko siirrettiin Turun kasarmeille, jossa olimme päivän verran. Siellä jaettiin aseet, varusteet ja tuntolevyt, joita sanoimme kuolemanlevyiksi. Ennen lähtöä me turkulaiset pääsimme vielä käymään kotonakin. Ja siinä oli sitten sellaista pientä touhua, vauhtia ja jopa innostustakin, jota tuollaisilla nuorilla nyt joskus on."
Sotaveteraani Einar Nurmi muistaa JR 14 komentajan eversti Väinö Polttilan sanoneen jo tässä vaiheessa, että Kannakselle kaivettavat asemat tulisivat tosikäyttöön. Nurmi palveli radistina 1. Divisioonan esikunnassa. Eversti Polttila haavoittui talvisodassa Lähteen lohkon taisteluissa 13.2.1940 ja kuoli kesäkuussa.