top of page
Asemasota 1. - 13.1.1943

Mielialaraportti

1. Divisioonan valistusupseerille annettiin ajanjaksoa 22.12.1942–7.1.1943 käsittelevässä raportissa käsitys erittäin hyvästä mielialasta Viestipataljoona 33:ssa. Vapaa-ajalla miehet harrastivat lähinnä puhdetöitä ja opiskelua. Tätä raportin kertomusta tukee se, että Nappi-keskuksen 14 lietolaisesta jo puolet oli 15.1. päivätyn kirjeen mukaan ryhtynyt opiskelemaan kirjeopistossa. Lumitilanne salli hiihtämisen, mutta kunnollisia suksia ei riittänyt kaikille. Juhlakausi oli antanut runsaasti mahdollisuuksia virkistyä, ja lomatilannekin oli tyydyttävä. Turun seutulaiset tosin toivoivat junayhteyden välillä Turku–Helsinki järjestettävän niin, että lomalaiset ehtisivät Turusta lähtiessään samana päivänä Helsingistä Äänislinnaan lähtevään junaan.

Mielialaa kohensi raportin mukaan myös se, ettei maanviljelijöillä ollut vuodenajasta johtuen kotitöihin liittyviä huolia. Nämä huolet olivat yleinen ilmiö keväisin ja syksyisin. Moitteita sen sijaan annettiin siviilissä ja Puolustusvoimissa saatavan tupakan suhteista. Raportissa moite tyrmättiin toteamalla, että armeijassa jaetaan pääasiassa pöllitupakkaa, jota siviilissä jaettavan pillitupakan määrä ei lainkaan vastaa. Jalkaväkirykmentti 35:n keskuudessa järjestettiin viihdytystilaisuuksia kanttiinikorsuissa. I pataljoonan orkesteri oli erityisen suosittu, ja se esiintyi kahdesti päivässä. Pastorit pitivät etulinjassa monia korsukeskusteluita. Valaistusolojen parannuttua kirjastojen käyttö parantui. Lukemista olikin toivottu lisää useilta eri tahoilta: "Hyvää kirjallisuutta toivotaan jatkuvasti lisää".
 

OsKu vihollispartion takaa-ajossa

Päämajan kaukopartioista, Erillinen pataljoona 4:n toisesta komppaniasta (2/ErP 4) eli Osasto Kuismasesta hälytettiin 12.1. kuuden miehen osasto avuksi etsimään Äänislinnan rautatien räjäyttänyttä vihollispartiota. Noin kymmenen kilometrin päässä räjäytyskohdasta partio löysi metsäkämpän, jonka edessä oli yllätetty ja surmattu sotapoliisipartio. Kaukopartiolaiset jatkoivat jälkien seuraamista. 35 kilometrin hiihdon jälkeen he tapasivat Laguksen miesten osaston, joka oli pysähtynyt sen johtajan hiihdettyä miinaan.

Vihollisen takaa-ajo jatkui ladun vieressä hiihtäen. Yö 12.–13.1 levättiin, mutta takaa-ajo jatkui aamuhämärissä. Vuohtjärven jäältä partio löysi suksilla tampatun kiitoradan tapaisen ja sen läheltä hylätyn leirin. Leirissä yksi kaukopartiolaisista, sotamies Arvo Savolainen, horjahti tuloladultaan ja laukaisi latumiinan. Räjähdys murskasi ensimmäistä partiomatkaansa tekevän Savolaisen säären. Paikalle samaan aikaan saapuneet Laguksen jääkärit jatkoivat takaa-ajoa. Kaukopartio-osasto palasi takaisin haavoittuneen kanssa. Jääkärit onnistuivat pysymään vihollisen kintereillä, ja avuksi tulleiden joukkojen avulla vihollispartio onnistuttiin tuhoamaan kokonaan.

Kuva: Liedon museo
Kuva: Liedon museo

Puhdetyönä alumiinista tehty puukontuppi, ns. "lohenpyrstöä".

press to zoom

Voimailumestaruuskilpailut: paini


Maaselän kannaksen voimailukisoihin 12.-15.1. osallistui yllättävän suuri määrä ottelijoita, joten otteluja oli siirrettävä aikaisemmin aiotusta. Yksiköitä ohjeistettiin tilaamaan uudet pääsyliput 10.1. mennessä. Liput oli lunastettava seuraavana päivänä. Kahtena ensimmäisenä päivänä pidettiin painikilpailut: päiväpainia oli kello 12  ja iltapainia kello 19. Ottelijat ilmoittautuivat punnittaviksi korpraali Leinolle Teatteritalolla. Pääasiassa varsinaissuomalaisista muodostetun 1. Divisioonan riveistä osallistui 36 painijaa.  JR 35:stä painijoita oli 12, JR 56:sta 5, JR 101:stä 8, Kenttätykistörykmentti 5:stä 4 miestä ja Eläinlääkintäkomppania 22:sta 2. Muista yksiköistä, pääasiassa tykistöstä, osallistui 5 miestä. 

1. Divisioonan, joukkuenimellä ”Auran pojat” osallistuneista kaksi pääsi mitalisijoille. Divisioonan esikuntakomppaniasta kersantti Leppäkoski voitti kultaa yli 79-kiloisten sarjassa. Korpraali Nummela KTR 5:stä sai pronssia alle 72-kiloisten sarjassa.

Ukaasi historiankirjoituksesta

1. Divisioonan historiakirjaa varten alettiin kerätä 14.1. kirjoituksia. Viestipataljoona 33:ssa vähäinen osallistuminen sai komentaja Järvisen määräämään, että jokaisen oli kirjoitettava yksi kaksipuolinen ”makulatuuri” eli konekirjoitussivullinen seuraavaan päivään mennessä perustamis- keskityskuljetus-, taistelu- tai lepovaiheesta. Muussa tapauksessa kirjoitusta uupuvan lomaa siirrettiin kunnes teksti olisi valmis. Seuraavaksi päiväksi kertyikin keskuskomppanialta 108 kirjoitusta historioita lähetettäväksi.


Julkaistu osittain Turun Tienoossa 10.1.2013. Osa "Lietolaisten sotatie 70 vuotta sitten 14.–27.1.1943"

Asemasota 14. - 27.1.1943

Voimailumestaruuskilpailut: nyrkkeilykisat


12.-15.1. pidetyissä kisoissa oli painikisojen jälkeen kahden viimeisen päivän lajina nyrkkeily. Tähän kisaan osallistui 1. Divisioonasta 14 miestä JR 35:stä, 13 JR 56:sta ja 8 JR 101:stä. Vähemmän osallistujia tuli tykistöstä; KTR 5 ja Rask. Psto. 15 molemmista kaksi, sekä I/KTR 14 ja Kev. Psto. 11 molemmista yksi.  Suurin osa näistä 41 osallistujista oli sotamiehiä, kun painiin paria päivää aiemmin oli osallistunut huomattavasti enemmän aliupseereja. Nyrkkeilyssä Auran poikien edustajat pärjäsivät kaikissa sarjoissa.

 

 

 

JR 101:n kultamitalisti, sotamies Urhonen palkittiin kisojen parhaana nyrkkeilijänä. Tykkimiehet pärjäsivät erinomaisesti suhteessa edustajien määrään. VP 33 sotapäiväkirjan mukaan kisat houkuttelivat kymmenisen katsojaa sen riveistä.

Nyrkkeilyä saattoi harjoitella korsuissakin. Kuva: Nautelankosken museo

Menestyneimmät voimailijat komennettiin kursseille Karhumäen Urheilutalolle. Painijoita valmentaisi Suomen painiliiton valmentaja Aarne Reini ja nyrkkeilijöitä Nyrkkeilyliiton Niilo Somerkoski. Tähtäimessä olivat helmikuussa alkavat kenttäarmeijan voimailumestaruuskilpailut Viipurissa.

VP 33 valmistautuu hiihtokisoihin

 

Maaselän hiihtokisojen organisoiminen alkoi tammikuussa. Ensimmäinen kisa, 18 kilometrin murtomaahiihto olisi rykmenttien välisenä 7.2. Viikon päästä olisi vuorossa partiohiihtomestaruuskilpailut. Helmikuun lopulla olisivat Maaselän Ryhmän vastaavat kilpailut ja huipentumana maaliskuussa kuuluisat Karhumäen talvikisat. VP 33:n mielialaraportissa 8.1.–21.1. todettiin hiihtoharrastus vireäksi, mutta hiihtovälineiden laadulliseen tasoon toivottiin edelleen parannusta. Samassa yhteydessä valistusupseeri mainitsee, että tuleviin hiihtokilpailuihin valmentaudutaan määrätietoisesti. Viestipataljoona valmistautui tuleviin kisoihin raportin jälkeen määräämällä 25.1. järjestettäväksi pataljoonan urheilukisat kuun lopuksi.

 

Taiteilijat kilpailevat

 

Musikaalisesti lahjakkaita kosiskeltiin haitarimestaruuskilpailuihin, jotka järjestettäisiin 7.2. Karhumäen Teatteritalossa. Jokaisen kilpailijan oli soitettava kaksi vapaavalintaista kappaletta, toisen alku- ja toisen loppukilpailuissa. Kisasta valittaisiin Maaselän Ryhmän edustajat Äänislinnassa 17.2. pidettäviin Aunuksen Kannaksen haitarikilpailuihin.

 

Urheilua ja hengellisiä harrastuksia yhdistettiin, kun järjestettiin kirjoituskilpailu. Tehtävänä oli laatia runollinen tervehdys Kalevalamitalla, tavallisella runomitalla tai suorasanaisena. Pituudeksi tervehdykselle määrättiin 16–32 riviä. Teksti kirjoitettaisiin pergamentille ja luettaisiin ääneen Karhumäen hiihtokisoissa. Tervehdystä tultaisiin säilyttämään puukotelossa, joka lahjoitettaisiin sisältöineen Sotamuseolle. Tammikuussa kyseltiin nimiehdotuksia Karhumäen urheilutalolle. 1 / VP 33:n ehdotuksia olivat Karhula, Nallentalo ja Sisula. E / VP 33 ehdotti mm. Otsonlinnaa, Kumshovia, Hiittenharjua ja Vienankukkoa.

 

Arkea

 

Kilpailujen ohella vapaaehtoinen harrastaminen jatkui puhdetöiden ja opiskelujen parissa. VP 33:ssa alkoi pärekorivillitys. Ensimmäisenä niitä valmisti luutnantti Helteen joukkue. Joukkueesta vain Mattilalla oli kokemusta päretöistä, kaikki muut koettivat ensimmäistä kertaa.


Opintorintamalla Väinö Koivuniemi ilmoittautui kirjekurssille metsäoppiin ja Alén sähköoppiin. Vataja ilmoittautui sähköjohtojen asentajan, Salmi viljelyssuunnitelman laadinnan ja Oiva Ryökäs maatalouskoneoppikurssille. Oivan veli Unto JR 35:ssä oli ilmoittautunut metsäoppiin. Yhteensä opiskelevia oli 17.1. VP 33:ssa 17. Näille suunniteltiin raha-avustusta viihdytys- ja valistusrahoista. VP 33:ssa oli hoidettu työkaluja halonhakkuuseen, ja 21.1. haettiin Äänisjärven jäätietä pitkin suuri kuorma halkoja. Hakijat pääsivät pitkästä aikaa ilokseen ajelemaan puukuorman päällä. Lietolainen lotta Jonkari kävi samana päivänä tervehtimässä tuttuja Napissa.

 

Julkaistu Turun Tienoossa 24.1.2013. Osa "Lietolaisten sotatie 70 vuotta sitten 14.–27.1.1943"

Kuva: Liedon museo
Kuva: Liedon museo

Nyrkkeilyä saattoi harjoitella korsuissakin.

press to zoom
Kuva: Liedon museo
Kuva: Liedon museo

Viestipataljoona 33:n sotilaita hiihtämässä.

press to zoom
Kuva: Liedon museo
Kuva: Liedon museo

Nappikeskuksen viestimiehiä. Vasemmalla takana Väinö Koivuniemi, kolmas vasemmalta Erkki Salmi, keskellä Antti Lehtonen, oikealla takana Oiva Ryökäs.

press to zoom
bottom of page