top of page
Asemasota 29.7. - 11.8.1943

Vuoden 1943 Puolustusvoimien puhdetyökilpailu

 

Taitojen ja näppäryyden osoittaminen puhdetöissä oli jälleen kerran kilpailun aiheena, kun 8.8. annettiin Puolustusvoimain puhdetyökilpailu ohjeet. Tuleva koko kenttäarmeijaa koskeva näyttely oli samalla myyntinäyttely, ja järjestettiin "puhdetyöharrastuksen jatkuvaksi ylläpitämiseksi, levittämiseksi ja syventämiseksi sekä suuren yleisön tutustuttamiseksi rintamamiesten saavutuksiin tällä alalla". Kilpailuaika oli välillä 1.8.–25.11.1943, ja näyttely oli tarkoitus avata 11.12.1943. Esineet tuli lähettää viimeistään 25.11. Puolustusvoimain Viihdytystoimistoon Helsinkiin Messuhalliin. Joulukuun myyntinäyttelyllä tähdättiin selvästi joulumarkkinoille, sillä ne mainitaan erikseen ja toivottiin niille myyntikelpoisia esineitä.


Kilpailussa oli kolme sarjaa: 

1) tarve-esineet
2) koruesineet, joiksi luettiin myös leikkikalut
3) taide-esineet (maalaukset, piirrokset, veistokset)
 

Tärkeimpänä kilpasarjana oli tarve-esineiden sarja. Sarja järjestettiin myös eri yhtymien välisenä kilpailuna, ja yhtenä kriteerinä palkintoja jaettaessa oli esineryhmän monipuolisuus. Jokaisen sarjan voittaja sai tittelin "Puolustusvoimain puhdetyömestari v. 1943". Vanha kielto metallien käytöstä päti yhä, sillä kuparista, messingistä, alumiinista ja kevytmetalleita valmistettuja esineitä ei otettu vastaan. Kiellettyihin esineisiin kuuluivat myös jostain syystä nahkaesineet.

 

Valmiit ja näyttelyyn annetut esineet myytiin näyttelyssä joko tekijän ilmoittamaan hintaan tai näyttelytoimikunnan määrittelemään hintaan. Myyntihinnasta tuli valmistajalle 80%, Sotainvaliidien Veljesliitolle 15% ja näyttelymenojen kattamiseen 5%, mikäli näyttelyn muut tuottamat tulot eivät riittäisi kuluihin.
 

Rakentelua pääosana palvelusta ja naamiointia koetellaan

 

Saunat ja majoitustilat olivat kunnossa, joten viestipataljoonalaiset rakensivat majoitusalueelleen tallia, autotallia, kellaria sekä muonavarastoa. Lisäksi alettiin valmistaa 125:tä heinäseivästä. Viestipalveluksen osana kaapeliyhteyksiä muutettiin kiinteiksi. Illalla 29.7. järjestettiin virrenveisuuharjoitus ja 1. Divisioonan pastorin pitämä iltahartaus. Joukkueenjohtajille pidettiin 9.8. puhuttelu palveluasioiden järjestämisestä, kurista ja käyttäytymisestä. Samana päivänä 1. Komppanian perunamaille asetettiin vartio. Kapteeni Halmevirta esitti upseereille koulutustilaisuudessa uuden e-radion toimintaa ja rakennetta 10.8.

Viestipataljoona sai moitteita kehnosta naamioinnista, kun 5.–6.8. lentotiedustelussa 1. Divisioonan alueella nähtiin harvaan metsään pysäköidyt, naamioimattomat autot kilometrinkin korkeudesta. JR 35:n esikuntakomppanian alue oli naamioitu erittäin hyvin, ja tummaväriset katot sulautuivat hyvin maastoon. 800 metrin korkeudesta tosin telttojen ja parakkien säännölliset muodot sekä kattojen vaaleat rimat paljastivat rakennukset. 22. Elintarvikevarastokomppania sekä muut huollon yksiköt saivat huonot arvosanat alueensa naamioinnin tilasta, vaikka aluetta ei kuvattukaan.

Kaiken kaikkiaan uudet, vaaleat laudat ja tummiksi maalaamattomat teltat näkyivät maastossa korkealle. Myös keskeneräiset rakennelmat divisioonan alueella havaittiin lentokoneesta helposti. 

Asemasodan urheilua

 

Tällä kertaa VP 33:ssa järjestettiin elokuun ensimmäisenä pataljoonan urheilupäivät. Kisat pidettiin 3. Komppanian majoitusalueella. Urheilukisat aloitettiin lentopallo-otteluilla, jotka tuomitsi pataljoonan komentaja, majuri Järvinen. Lisäksi kilpailtiin murtomaaviestijuoksussa, 6X25 metrin viestiuinnissa ja köydenvedossa. Köydenvedossa yksikköä edustavan joukkueen yhteispaino ei saanuyt ylittää 500 kiloa.  1./VP 33 voitti viestiuinnin ja köydenvedon, tuli toiseksi viestijuoksussa ja pronssille lentopallossa.

Kesä-heinäkuussa urheiltiin heinäkuun lopun raportin mukaan hyvin aktiivisesti. Viisi Viestipataljoonan miestä osallistui jalkapallokisoihin Maaselän Ryhmän sarjassa Auranpojissa. Vaihdon myötä murtomaajuoksua ja lentopalloa harrastettiin yhä, mutta heinäkuun helteet ja hyvät mahdollisuudet lammien rannoilla antoivat innoituksen uimiseen. Viikoittain järjestettiin urheilu- ja saunailtapäiviä, jolloin päivällä juostiin ja illalla saunassa selostettiin juoksutapaa. Murtomaajuoksun tulokset kirjattiin tarkkaan muistiin ja pisteytettiin. Ajanjaksolla 26.6.–30.7. oli pataljoonassa juostu yhteensä 8.905 kilometriä. 1./VP 33 osuus oli 3.720 kilometriä eli 744 pistettä. Suhteellisesti parempaan pystyi esikunta, joka juoksi 1.940 kilometriä saaden 388 pistettä, mutta suhteessa miesmäärään kohden tulos oli pataljoonan paras.

Karhumäen Urheilutalossa järjestettiin 29.7.–6.8. kesäurheilukurssi, johon VP 33 lähetti yhden edustajan (vääpeli Knuutilan) ja JR 35 neljä edustajaa. Ohjelmassa oli perinteiseen tapaan uintia, palloilua, voimistelua ja murtomaajuoksua. Saravaarassa järjestettiin 31.7. myös 1. Divisioonan uintikilpailut, joissa viiden parhaan joukoissa oli 100 metrin rintauinnissa joitakin viestipataljoonalaisia.
 

Muuta ajanjaksolla tapahtunutta


Karhumäen teatterissa esitettiin 29.7. näytelmä Pohjalaisia. Lauantaina 31.7. vuorossa oli Pieni seikkailu -näytelmän ensi-ilta ja 1.8. esitettiin Nummisuutarit. Puolustusvoimain Viihdytystoimisto valitti puutetta taitavista hanurinsoittajista. Säestyksen lisäksi soolonumerot olivat hyvin suosittuja. Pula haittasi selvästi viihdytyskiertueiden toimintaa. "Juuri hyvän hanuristisöestöjön puutteen takia on monen eturivin taiteilijan kiertuematkasta ollut luovuttava."

Asemasota 12. - 25.8.1943

Valistusta puutteellisissa oloissa

 

Jalkaväkirykmentti 35:n pataljoonilta puuttuivat uutterasta rakentamisesta huolimatta valistushuoneistot. Sähkövalojakaan ei saatu vedettyä kaikkiin majoitustiloihin, joten kirjastojen käyttö oli vähäistä valaistuksen puuttuessa. Kirjastolaatikoita oli käytössä 18, mikä oli monien mielestä liian vähän. Uusia kirjastoja suunniteltaessa toivottiin tietokirjallisuuden lisäämistä. Tarvitsijoitakin selvästi löytyi, sillä kirjeopiskelijoita oli rykmentissä elokuussa 46. Oppikoulua käyvien opiskeluasioiden eteen tehty työ ilahdutti monia.

Elokuussa järjestettiin kaksi asemiesjuhlaa. Musiikki juhliin saatiin järjestettyä omin voimin, ja yhteislaulutilaisuuksiakin saatiin järjestettyä yhdeksän. Valistustoiminta keskittyi hyvin pitkälti huhupuheiden oikomiseen. Valistus- ja virkistyskiertueiden toivottiin vastaavan joukoista lähteneiden esiintyjien tasoa. Hyvinä esimerkkeinä pidettiin Sinisen Prikaatin orkesteria sekä kapteeni Renkosen pitämää esitelmää. Esimerkiksi Sisarukset Mikkolat "olivat valinneet ohjelmansa yksipuolisen hempeäksi, mikä ei soveltunut poikien railakkaalle luonteelle."

Kuten heinäkuussa VP 33:n, myös JR 35:n valmistettiin pärekoreja. Urheilussa keskityttiin murtomaajuoksuun. Rykmentin esikuntakomppanian lietolaiset saivat 23.8. vain viisi uutta maatalouslomaa elokuulle. Lomille pääsivät Matti Kärpijoki, Markku Halme, Arvo Nummenpää, Lauri Tuominen ja Sulo Mäkelä. Osa komppanian pojista vietti elokuun illat saunatyömaalla, jota valmisteltiin vain 30 metrin päähän majoitustiloista.
 

Ryhmä 33 puhuttaa


JR 35:n valistusupseerin raportissa mainitaan "viimeiaikaiset tapahtumat sekä kotimaassa että ulkomailla", jotka aiheuttivat keskustelua. Keskusteluissa ilmeni luottamus Suomen tulevaisuuteen. Ulkomaiden tapahtumat viitannevat Italian diktaattori Benito Mussolini kukistumiseen Italiassa heinäkuun lopulla. Kotimainen tapahtuma on ilmeisesti presidentti Risto Rytille 20.8.1943 luovutettu rauhanvetoomus, jonka oli allekirjoittanut 33 tunnettua suomalaista. Vetoomuksessa esitettiin huolestuminen Suomen yleispoliittisen aseman huononemisesta ja levottomien mielialojen leviämisestä. Kirjelmä päättyi vetoomukseen erillisrauhasta. Kirjelmän tultua julki Ruotsissa yritti pääministeri Edwin Linkomies estää sen käsittelyn, mutta Rytin painostuksesta vetoomusta ei sensuroitu.
 

Iänikuinen alkoholiongelma

 

Maaselän Ryhmän esikunnan käsky väkijuomien jaosta voisi olla kuin tämän päivän sanomalehdestä. Yleisen järjestyksen säilyttämisessä joukkojen keskuudessa todettiin alkoholin käyttöön liittyvien ongelmien olevan kaikkein keskeisimpiä, ja kysymyksen onnellinen ratkaisu tekisi muiden järjestystä koskevien asioiden hoitamisen "verrattain yksinkertaiseksi". Käskyn kulttuurinen tausta sanasta sanaan kuuluu seuraavasti:

"Kansallemme ominainen alkohoolin käyttötapa näkyy erittäin selväpiirteisenä myös armeijassamme. Useimmissa Europan maissa käytetään alkohoolia vuosittain huomattavasti enemmän henkeä kohti kuin meillä. Siitä huolimatta Suomi on saavuttanut kansainvälisen kuuluisuuden maana. jossa humalaisia näkee runsaasti ja jossa sen vuoksi murhia tehdään enemmän kuin muissa pohjoismaissa yhteensä. Venäläinen tapa juoda humalaan saakka lienee ainoa yleisesti levinnyt kansantapa, jonka olemme oppineet itäiseltä naapuriltamme."


Karhumäkeen avattu alkoholikauppa onnistui osittain hillitsemään väkijuomakeinottelua. Säännöstelyn ansiosta saatava alkoholimäärä tuskin aiheutti haittaa kenenkään terveydelle, mutta sen vuoksi jokainen mies saattoi olla kerran kuukaudessa humalassa "aiheuttaen tällöin luonteestaan riippuen suurempaa tai pienempää häiriötä ympäristölleen." Käskyssä korostettiin, ettei säännöllisen väkijuomien osto-oikeuden merkitys ollut siinä, että jokaisen tulisi käyttää oikeuttaan. Erityisesti nuorempia sotilaita tuli ohjata pidättymään alkoholista. 

Vastaisuudessa ostettuja väkijuomia ei jaettaisi heti, vaan ne varastoitaisiin yksikön vääpelin haltuun. Joka kuukausi järjestettäisiin kaksi tai kolme tilaisuutta, joissa yksikön päällikön valvonnassa nautittaisiin aterian yhteydessä pullo kahta tai kolmea miestä kohti. Tämän aterian yhteydessä pitäisi mahdollisuuksien mukaan järjestää ohjelmaa, etenkin yhteislaulua. Jotta miehiä ei kannustettaisi juomiseen, saivat alkoholista pidättyvätkin osallistua tilaisuuksiin ja päästä mukaan niiden etuihin.
 

Muuta ajanjaksolla tapahtunutta


Viestipataljoona 33:n 1. Komppanian tapahtumat on kuitattu ajalta 10.–19.8. sotapäiväkirjaan kirjoituksella "Tavanmukaista keskus-, vikapartiointi-, ja radiotoimintaa sekä majoitusalueen ja majoitusrakennusten kuntoonlaittoa". Tämä on tarkoittanut puheluiden yhdistämistä tilaajalta toiselle, puhelinkaapeleissa esiintyvien vikojen paikantamista ja korjaamista sekä radioyhteyksien toimivuuden kokeilemista ja viestien lähettelyä.

bottom of page