top of page
Jatkosodan puhdetöiden tekijöistä ja välineistä

Vanhoja tekijöitä ja innokkaita oppijoita
 

Kuten lietolaisten pärikoritalkoista käy ilmi, työ neuvoi tekijäänsä: tekemisen edistyessä työn jälki parani ja tekemisen nopeus kasvoi. Kun pärekorien valmistaminen 1./VP 33:ssa alkoi osasi ainoastaan yksi mies komppaniassa, viestimies Mattila tehdä niitä ennestään. Yleensäkin eri puolilla rintamaa kokeneet käsitöiden tekijät neuvoivat muita töiden tekemisessä. Jotkut noudattivat kotipaikkakunniltaan oppimia esinemalleja, osa taas lainasi ideoita muilta. Joissakin tapauksissa mallia otettiin teollisesti valmistetusta esineestä. Vaikka varsinaisessa koristelussa ja esineiden muodoissa mielikuvitus lensi ja luovia ideoita kehiteltiin, ei varsinaisesti uusia esineideoita ole juurikaan tullut vastaan. Monella maatalouspitäjistä tulleilla oli vanhastaan kokemusta ainakin maatalouden perustyökalujen korjauksesta ja valmistamisesta. Kuitenkin myös kaupunkilaiset osallistuivat puhdetyöharrastuksiin, ja monet kilpailuissa palkitut esineet menivät suurkaupungeissa asuville puolisoille.
 

Asesepät ja hevosmiehet

 

Erityisesti pioneerit, asesepät ja kengityssepät valmistivat taidokkaita ja monipuolisia puhdetöitä. Heillä oli käytössä tavallista rivimiestä enemmän työkaluja ja materiaalia. Moni kengitysseppä sai lainata ahjoaan puukkoa takomaan tulleelle kaverilleen. 1. Divisioonasta taitaviksi puhdetyön tekijöiksi tunnustettiin 29. Pioneeripataljoonan miehet, jotka olivat pääosin Satakunnasta.

Aunuksen kannaksella palvelleen asesepän taidonnäyte.

press to zoom

Toinen veitsi samalta tekijältä.

press to zoom

Edellisen asesepän valmistama, nahasta tehty puukontuppi. Kiinnostava variaatio "lohenpyrstöteemasta".

press to zoom

Tavallista monimutkaisempi asesepän tekemä puhdetyö:

press to zoom

"nakun" eli 50 mm venäläisen kranaatinheittimen kranaatista tehty sähkölamppu.

press to zoom

Asesepän valmistama vieraskirja. Helat kierrätettyä sotamateriaalia.

press to zoom

Sotavangit


Sotavangeilla oli huomattavasti suomalaisia heikommat mahdollisuudet tehdä esineitä: materiaaleja oli vain niukasti ja yksipuolisesti eikä työkaluja ollut juurikaan käytössä. Tähän nähden tehdyt ja säilyneet esineet ovat hienoja mielikuvituksen ja käsityötaidon näytteitä. Sotavangit tekivät tavallisesti töitä oljesta, ja erilaisin kukkakoristuksin koristeltuja rasioita vaihdettiin esimerkiksi leipään. Monilta paikoilta on myös kertomuksia sotavangeista, jotka vaihtoivat  tekemiään lintuveistoksia leipään.

Liedossa olleet sotavangit tekivät myös joidenkin mukaan käsitöitä, erilaisia paju- ja olkikoreja. Esineitä on joidenkin mukaan edelleen olemassa, mutta veteraanihankkeen yhteydessä niitä ei saatu museolle digitoitaviksi. Venäläisten sotavankien käsityöt muodostavat oman kategoriansa. Niitä ei välttämättä voi rinnastaa suoraan suomalaisten sotilaiden tekemiin puhdetöihin, sillä niillä tuskin oli ajankuluttamisen merkitystä, mutta esineiden mallit vaikuttivat suomalaisten tekemiin puhdetöihin.

Ilmeisesti venäläisen sotavangin
Ilmeisesti venäläisen sotavangin

tekemä olkikoristeinen puurasia. Saranoihin on kierrätetty metallia venäläisestä säilyketölkistä.

press to zoom
Venäläisen sotavangin Syvärillä
Venäläisen sotavangin Syvärillä

valmistama säilytysrasia, jonka katon saa irti. Vanki lahjoitti rasian suomalaiselle sotilaalle, koska arveli, ettei näkisi vaimoaan enää koskaan.

press to zoom
Talorasian valmistaneen
Talorasian valmistaneen

sotavangin tekemä toinen rasia.

press to zoom
Puutikuista tehdyissä kehyksissä
Puutikuista tehdyissä kehyksissä

ei käytetty liimaa, vaan lovetut tikut on yksinkertaisesti painettu yhteen.

press to zoom
Käteen otettaessa
Käteen otettaessa

tikkurakenne joustaa. Sotavangit eivät olleet halukkaita opettamaan tekniikkaa suomalaisille.

press to zoom
Suomalaisten piti
Suomalaisten piti

vartiossa ollessaan vakoilla salaa, kuinka kehykset valmistettiin.

press to zoom

Yksilöllinen maku

 

Oma kokemus ja makuvalinnat vaikuttivat olennaisilta osin siihen, millaisia esineitä sotilas valmisti. Mikäli samalta henkilöltä on jäänyt jäljelle sodan jälkeen useita itse tehtyjä esineitä, on niitä muihin vastaavanlaisiin verrattaessa mahdollista huomata tekijän oman käden jälki.

Kaksi puurasiaa,
Kaksi puurasiaa,

sotasairaalassa kuolleen viipurilaisen Viljo Tömin valmistamia.

press to zoom
Viljo Tömi
Viljo Tömi

puurasia

press to zoom
Samasta kädestä
Samasta kädestä

Pinduisissa tehty sallattipetkele sekä veitsi.

press to zoom
Tekijä on halunnut
Tekijä on halunnut

karsia kaikki koristeet pois ja valmistaa yksinkertaisia, luotettavia ja toimivia työkaluja.

press to zoom
Kaksi saman tekijän,
Kaksi saman tekijän,

asesepän valmistamaa puulautasta.

press to zoom
press to zoom

Välineistä

 

Erilaiset materiaalit ja koristeet vaativat omanlaisiaan työkaluja. Sotilaan puhdetyöopas ja muut oppaat suosittelivat erilaisia erikoispihteitä muun muassa tuohitöihin, mutta harvalla oli tilaisuus hankkia niitä. Hevosten kanssa työskentelevät pystyivät hyödyntämään kengitykseen ja sepäntöihin käytettäviä työkaluja sekä ahjoa. Asealiupseereilla oli vastaavasti käytössä työkaluja enemmän kuin etulinjan sotilaalla. Valistusupseerin toimintakertomuksen mukaan lokakuussa 1943 Jalkaväkirykmentti 35:ssä valmistettiin puhdetöitä vaihdettavaksi puhdetyökaluihin.

 

Jokaisella sotilaalla oli vähintään puukko. Lisäksi jokaisella ryhmällä oli saha ja kirves. Tuohen koristeluun voitiin käyttää hiottua kiväärinhylsyn reunaa, jolla saatiin suomumaista kuviota. Rautanaula tai puukko voitiin viilata tai takoa uuteen muotoon. Pistemäistä koristelua rasioiden, peilien puuosien tai muiden vastaavien puupintaan saatiin painamalla siihen pisteitä esimerkiksi nelipiikkiseksi viilatulla rautanaulalla. Rautalanka oli myös hyvin näppärä työkalu. Moni puinen karhuveistos sai turkkinsa hehkuvalla rautalangalla: "Kuumennetulla rautalankavispilällä poltin karhulle mukavannäköisen turkin. Loppusilausta varten toin hiekkapaperia lomalta ja jalustan petsasin punaiseksi.". Toinen sotilas valmisti koiranputkesta savukeimukkeita puhdistamalla ja laajentamalla niiden onttoa keskusta rautalangalla. Helppotöinen työ kävi hyvin kaupaksi junakuljetusten aikana.

Puukkoa tai linkkuveistä kamiinassa kuumentamalla ja kuumaa metallia taivuttamalla tai takomalla saatiin vanhasta teräaseesta uutta jälkeä tekeviä erityistyökaluja. Kun päätettiin tehdä esimerkiksi pahkasta ja puunrungosta teekalusto kuudelle hengelle, tarvittiin parempia työkaluja. Kuumentamalla linkkuveitsen kärjen kamiinanpesässä ja taivuttamalla sitä syntyi hyvä kovelo, jolla pystyi järsimään pahkoja. Terävällä lasinsirpaleella saattoi kovertaa pahkaa tai hioa puupintaa. Toinen hyvä kaapimisväline saatiin sotilaskypärän reunasta kirveellä isketystä palasta, josta tehdyllä silityslevyllä saatiin tasaiset pinnat leikkuulautoihin. Näitä improvisoituja työkaluja ei liene säilynyt juurikaan nykypäivään. Yleensä lomalle päässeet toivat tullessaan siviilistä ostamiaan työkaluja, jotka soveltuivat parhaiten juuri tiettyihin tehtäviin. Itse tehdyt työkalut heitettiin tällöin todennäköisesti pois tai kaupattiin eteenpäin. Työkaluja on tuskin kulkeutunut kotiin asti.

Kiväärinhylsyllä leikkaamalla koristeltua tuohta.

press to zoom

Vaakunoita ympäröivien alueiden pistekuviot on tehty painelemalla nelipiikkiseksi viilatulla rautanaulan päällä.

press to zoom
bottom of page