top of page

Talvisota Karjalan kannaksella

Venäläisten hyökkäyksen alettua Karjalan kannaksella sitä viivyttivät suomalaiset suojajoukot. Suomalaisten viittä divisioonaa vastaan hyökkäsi Neuvostoliiton 7. Armeija, johon kuului 9 divisioonaa, panssariarmeijakunta ja 3 panssarivaunuprikaatia. 7. Armeijan tehtävänä oli ensisijaisesti lyödä Kannaksen suomalaisjoukot, vallata suomalaisten pääpuolustuslinja ja Viipurin saavuttamisen jälkeen hyökätä Lahteen, Hyvinkäälle ja Helsinkiin.

 

Ensimmäisen kosketuksen pääpuolustuslinjaan, Mannerheimlinjaan neuvostoliittolaiset joukot saivat Taipaleella Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.1939. Suomalaiset onnistuivat torjumaan hyökkäykset. Puna-armeijan hyökkäys Itä-Kannaksella keskeytettiin 8.12. Samoin eteneminen saatiin pysäytettyä Summassa.

 

Talvisodan alku toi katkeamattoman evakkovirran halki Kangaspellon. Joulukuu alkoi 1. Prikaatin sotapäiväkirjan mukaan jatkuvilla ilmoituksilla ilmavaarasta sekä viestiyhteyksien purkamisilla ja rakentamisilla. Alueella oli myös kaasuhälytys eräässä vaiheessa. Kangaspellolta 1. Prikaatin joukot siirtyivät Muolaanjärven pohjoispäähän telttoihin 3.12. Etulinjaan siirryttiin 11.12.

Suomalaisten II Armeijakunta yritti 23.12. lyödä Karhulan ja Muolaanjärven länsipuolella etenevän vihollisen. Suomalaisilla ei kuitenkaan ollut kokemusta näin suurista operaatioista, ja vain yksi pataljoona hyökkäsi aikataulun mukaisesti, joten hyökkäys epäonnistui ja tappiot olivat ankarat. Hyökkäyksessä pisimmälle pääsi etenemään JR 14. II armeijakunta menetti 1 300 miestä, ja hyökkäys nimettiin ”hölmön tölväykseksi”. Vastaiskussa kuoli neljä lietolaista, joista kaksi oli vänrikkejä. Hyökkäyksellä kuitenkin estettiin puna-armeijan kaavailema suurhyökkäys Summaan.

Viestiosaston lietolaiset elivät suhteellisen turvassa korsuissaan, joissa oli monta hirsikertaa ja runsaasti maata päällä. Oiva Ryökäs otsikoi kirjeensä äidilleen "Kaakkois-rintamalla 3 metriä maanpinnan alla". Kamiina piti joulukuussa aatonaattona asumuksen liiankin lämpimänä, ja jostakin talosta oli saatu radiokin.

Kartta_2
Kartta_2

Venäläisten hyökkäys (punaiset nuolet) joulukuussa 1939 ja suomalaisten puolustuslinja (siniset pisteet).

press to zoom
26_10827
26_10827

Alikersantti Oiva Ryökäs talvisodan aikana "siellä jossakin". Kuva lienee otettu Muolaajärven pohjoispuolella.

press to zoom
10_1472
10_1472

"Kapsäkki" eli kuuden tuuman kranaatti osui helmikuussa korsun portaiden eteen. Onneksi tämä ammus jäi suutariksi, muussa tapauksessa moni lietolainen olisi varmasti kaatunut.

press to zoom
bottom of page